Talouspolitiikan arviointineuvosto kirjoittaa tiistaina julkistetussa raportissaan, että hallituksen on ryhdyttävä miljardiluokan toimenpiteisiin, mikäli se haluaa pitää kiinni hallitusohjelman tavoitteesta saada julkinen talous kestävälle pohjalle.
– Rakenteellinen suhdannekorjattu alijäämä tulee ennusteiden mukaan olemaan yli prosentti bruttokansantuotteesta vielä vuonna 2019. Sitä koskevan tavoitteen (0,5 % BKT:sta) saavuttaminen vaatisi julkisyhteisöjen rahoitusaseman kohentamista noin 1,3 miljardilla eurolla. Jotta hallituksen oma tavoite julkisen talouden tasapainosta saavutettaisiin, tulisi julkisen sektorin menoja pienentää tai tuloja kasvattaa tämän lisäksi vielä 1,1 miljardilla eurolla, viisi professoria arvioi raportissaan.
Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) antoi Lännen Medialle tiistaina illalla haastattelun talouspolitiikan tilanteesta. Orpo vahvistaa arviointineuvoston työn tulokset oikeansuuntaisiksi.
– Isossa kuvassa raportti on samansuuntainen, kuin mitä olen marraskuun loppupuolelta lähtien puhunut. Talouskasvu ei riitä julkisen talouden tasapainottamiseen eikä nykyinen työllisyyskehitys. Hallituksen pitää tehdä enemmän toimia talouskasvun ja kilpailukyvyn eteen. Umpeen kurottavaa on 1–2 miljardia, eli puhutaan samansuuntaisesta luvusta kuin neuvosto raportissaan, Orpo vahvistaa.
– Hallituksen pitää valmistella puoliväliriiheensä selkeä taloussuunnitelma.
Valtiovarainministeri korostaa, että uusia toimia tarvitaan sekä työllisyyden että talouskasvun edistämiseksi. Muuten 1–2 miljardin tasapainotus on pakko hakea sopeutuksen kautta.
– Jos meillä ei ole päätöksiä, vaihtoehtoinen tie ovat sopeutustoimet. Lähtökohtaisesti niitä ei haluta tehdä, koska ne ovat poissa hyvinvoinnista, Orpo sanoo.
"Talouskasvu ei ole riittävä"
Orpo ei halua arvioida huhtikuun puoliväliriihen toimien mittaluokkaa 1–2 miljardia euroa tarkemmin ennen kuin on saanut maaliskuussa valtiovarainministeriön virkamiehiltä tuoreen talousennusteen.
– Suomessa on hyvä traditio, että valtiovarainministeriön kansantalousosaston ennusteisiin on luotettu hallituksen poliittisesta kokoonpanosta riippumatta, mikä on hyvä, koska ministeriöllä on paras tilannekuva. Maaliskuun arvion pohjalta alamme tehdä julkisen talouden suunnitelmaa. Silloin tiedämme vuoden 2016 toteutuneen talouskasvun ja verotuotot sekä alkuvuoden talouskasvun.
– Tämän hetken ennusteiden valossa näyttää siltä, että talouskasvu ei ole riittävää. Silloin pitää vakavasti miettiä, mitä tehdään. Siksi hallituksen pitää pohtia myös mahdollisia sopeutustoimia eli leikkauksia tai veronkorotuksia, joihin molempiin liittyisivät omat ongelmansa, Orpo viittaa esimerkiksi siihen, että hallitusohjelmassa on luvattu, ettei kenenkään verotus kiristy.
Pyydettäessä hän vääntää vielä kerran, miksi hallitus ei voi sulkea sopeutustoimia pois keinovalikoimasta.
– Olen halunnut olla rehellinen kansalaisille. Jos ensi keväänä työllisyystilanne ei ole parantunut eikä talouskasvu ole ennakoitua suurempaa ja jos haluamme taittaa velkaantumisen ja saada sen nollaan lähivuosina, sopeutus voi olla edessä, Orpo sanoo.
Työpaikat ja työntekijät eivät kohtaa
Ennen huhtikuun puoliväliriiheä hallitus valmistelee Orpon mukaan laajalla rintamalla uusia toimia, jotka toteutuessaan voisivat mahdollistaa leikkausten välttämisen joko kokonaan tai osittain.
Valtiovarainministeri kertoo kolme esimerkkiä siitä, mitä hallitus parhaillaan valmistelee.
– Ensimmäinen on se, että meillä on kymmeniätuhansia avoimia työpaikkoja ja samaan aikaan korkea työttömyys, eli meillä on paha työn kohtaanto-ongelma. Työpaikat ja työntekijät eivät kohtaa. Tämän takia kannustinloukkuja pitää purkaa siten, että työn vastaanottaminen kannattaa. Se tarkoittaa sosiaaliturvajärjestelmän ja verojen ja maksujen kokonaisuuden pohtimista, jota teemme tällä hetkellä, hän kertoo.
Toiseksi uudistuskohteeksi Orpo nimeää työmarkkinat.
– Tarvitsemme lisää paikallista sopimista. Se ei ole yksin hallituksen käsissä, vaan asia on nyt työmarkkinajärjestöjen liittokierroksella, mutta hallituksen pitää pohtia, miten se voisi vauhdittaa joustoja ja työmarkkinoiden uudistamista, koska niiden uudistaminen on asiantuntijoiden enemmistön mielestä kriittisen tärkeää Suomelle, Orpo painottaa.
Päätöksiä kevään aikana
Kolmanneksi valmistelussa olevaksi asiaksi Orpo nimeää lisäpanostukset koulutukseen ja tuotekehitykseen. Valtiovarainministeriö tukee osaltaan opetusministeriön ja elinkeinoministeriön valmistelua, jossa yhtenä vaihtoehtona pöydällä on korkeakoulujen pääomittaminen.
– Valmistelemme innovaatioiden, osaamisen ja tuotekehityksen rahoituksen turvaamista. Haluamme luoda edellytyksiä tulevalle kasvulle vahvistamalla tutkimustyötä, Orpo perustelee.
Valtiovarainministeri painottaa, että näillä kaikilla kolmella valmistelusektorilla yritetään valmistella edellytykset isoille päätöksille huhtikuun lopussa.
Lisäksi Orpo toivoo, että kokoomuksen hallituskumppanit keskusta ja perussuomalaiset hyväksyvät perhevapaiden uudistamisen siten, että naiset eivät jatkossa syrjäytyisi työmarkkinoilta liian pitkien lastenhoitojaksojen seurauksena.
Hallitus pitää Orpon mukaan kiinni hallitusohjelmaan vuonna 2015 kirjatuista tavoitteistaan saada julkinen talous kestävälle pohjalle.
– Olemme kaikki sitoutuneet yhteiseen tavoitteeseen, että velkaantuminen taitetaan. Se lukee hallitusohjelmassa. Kun pidämme siitä kiinni, äärimmäinen keino, johon voimme joutua, ovat sopeutustoimet. Ne ovat viimeinen keino, Orpo summaa tilanteen.
