Useat Oulun seudun kunnat arvostelevat Pohjois-Pohjanmaan liiton talousarvioesitystä 2020.
Ainakin Ii, Kempele, Liminka ja Muhos esittävät, että liiton budjetti on saatava tasapainoon ilman kuntien maksuosuuksien korotusta.
Kunnat ovat sopineet yhteisestä linjasta: lausunnot alijäämäisestä budjetista, henkilöstömenojen kasvusta ja maksuosuuksista ovat lähes sanasta sanaan samanlaisia.
Maakuntajohtaja Pauli Harjun mukaan kuntien talousarviohuolet ovat turhia.
Maakuntajohtaja sanoo, että kunnat vertaavat henkilöstömenoissa vääriä lukuja: budjettiesitystä 2020 budjettiesitykseen 2019.
Ensi vuoden budjettia pitää verrata tämän ja viime vuoden toteutumaan, hän sanoo.
– Tällöin huomataan, että henkilöstömenot laskevat ensi vuonna.
Ihmeelliseltä kuullostavalla näkemyserolle on luonnollinen selitys.
Aikaisempina vuosina budjetit ovat poikenneet huomattavasti toteutumasta.
– Hankerahoitukset, jotka näkyvät lopullisissa luvuissa, mutta joita ei voi etukäteen budjetoida, päättyvät merkittäviltä osin tähän vuoteen.
Hankerahoituksilla on tehty muun muassa tuuli- ja ydinvoimalakaavojen selvitykset ja maakuntauudistuksen valmistelu.
16 senttiä asukasta kohti
Budjettiesitys on 197 000 euroa alijäämäinen.
Alijäämä on tarkoitus kattaa aikaisempien vuosien ylijäämällä, jota on kertynyt noin 600 000 euroa.
– Maakuntauudistusta valmisteltaessa moni alijäämään johtava asia on jäänyt tehostamatta. Jatkossa uudistamme esimerkiksi taloushallintomme ja ict-järjestelmämme, mikä laskee kuluja.
Kuntien maksuosuuksien korotusta Harju pitää paitsi taloutta tasapainottavana, myös pienenä.
– Korotus on 16 senttiä asukasta kohti.
Kuntien verotuloihin perustuvat maksuosuudet ovat yhteensä noin 3,4 miljoonaa. Oulun osuus on yli puolet, noin 1,8 miljoonaa.
Pohjois-Pohjanmaan liiton toimiston vuokrasopimus keskustan Technopoliksessa on päättymässä ja ratkaisua haetaan ensi vuonna.
Kunnat pitävät vuokratiloja kalliina: "Olisi järkevää aloittaa huokeampien toimitilojen kartoittaminen ydinkeskustan ulkopuolelta".
– Odotan mielenkiinnolla Oulun ympäristökunnilta tulevia tilatarjouksia, Harju sanoo.
Poliittinen valta sote-maakunnille
Maakuntaliitojen tehtävät säilyvät Harjun arvion mukaan puolikymmentä vuotta käytännössä nykyisellään.
Tämä johtuu siitä, että pääpaino on sote-maakuntien valmistelussa.
Kun sote-maakunnat vaaleilla valittuine valtuustoineen ovat vihdoin valmiiina, tilanne muuttuu:
– Ei ole epäilystäkään siitä, kenellä on poliittinen valta sen jälkeen maakunnassa, Harju sanoo.
– Nykyiset maakuntaliitot kuntien valitsemine valtuustoineen menettävät poliittisen johtajuutensa ja aluekehitystehtävien siirto sote-makunnille ajankohtaistuu.