Taloudenpidossa on kyse myös moraalista. Suomessa puhutaan tällä hetkellä paljon talouden tasapainottamisesta.
Valitettavasti säästötoimissa toteutetaan liian usein niin sanottua Matteus-efektiä, jolla tarkoitetaan etujen kasautumista niille, joilla niitä on jo ennestään. Nimitystä käytti ensimmäisenä yhdysvaltalainen sosiologi Robert K. Merton vuonna 1968 Science-tiedelehden artikkelissaan "The Matthew Effect in Science".
Vertauskuva tulee uuden testamentin Matteuksen evankeliumista (25:29): "Jokaiselle, jolla on, annetaan, ja hän on saava yltäkyllin, mutta jolla ei ole, siltä otetaan pois sekin mitä hänellä on."
Oikeudenmukainen kohtelu synnyttää innostusta osallistua yhteisiin talkoisiin. Se kantaa huomattavasti pidemmälle kuin tilanne, jossa osa kansasta kokee jääneensä pelkästään maksajaksi.
Talouspäätöksissä on välttämätöntä pitää huolta moraalisesta puolesta eli siitä, että kaikkia osapuolia kohdellaan mahdollisimman tasapuolisesti.
Jos tuijotamme pelkästään talouden ensisijaisuutta, "suuriin taloudellisiin linjoihin" vaikuttaminen voi tuoda säästöjä juuri nyt. Tällainen lyhytnäköinen toimintatapa kuitenkin kostautuu tulevaisuudessa kansalaisten heikentyvänä työkykynä ja vähentyneenä haluna puhaltaa yhteen hiileen.
Tämän vuoksi taloudenpidossa on tärkeää huomata muutkin kuin suoranaiset taloudelliset indikaattorit. Talouden "ulkopuoliset" moraaliset tekijät vaikuttavat merkittävästi itse talouteen pitkällä aikavälillä.
Taloudesta on huolehdittava pidempään kuin yhden nelivuotisen vaalikauden ajan. Tämän pitäisi olla selvää kaikille tolkun ihmisille.
Taloudenpidossa on katsottava kokonaisuutta ja ajallista pysyvyyttä. Meidän on ymmärrettävä kirkkaasti, että Suomen kansa on juuri niin vahva kuin on sen heikoin lenkki.
Hyvä taloudenpito edellyttääkin talouden ja moraalin pitämistä toisistaan erottamattomina.
Jukka Kekkonen
roomalaisen oikeuden ja oikeushistorian emeritusprofessori, Helsingin yliopisto
Matti Taneli
turkulainen kasvatustieteen tohtori, aineenopettaja ja pappi