Suomea piinaa osaavan työvoiman pula, joka on osittain seurausta hyvästä suhdanteesta ja siitä johtuvasta kysynnästä. Ongelma on myös rakenteellinen, koska Suomessa väestö vanhenee voimakkaasti. Viimeisimpien väestöennusteiden mukaan syntyvyys Suomessa tulee alentumaan merkittävästi. Nuorten lukumäärä tulee laskemaan tasaisesti. Seuraavan 20 vuoden aikana työikäisen väestön määrä vähenee noin 70 000 ja vanhusväestön määrä kasvaa liki 300 000 hengellä.
Väestöennuste alleviivaa työllisyysasteen nostamisen tärkeyttä. Työllisyysasteen tavoite tulisi olla lähellä pohjoismaisia naapurimaita, jopa 80 prosenttia. Sekään ei oikeastaan yksinään enää näiden muutosten jälkeen riitä kuromaan kestävyysvajetta umpeen.
Iältään 15–24-vuotiaita nuoria, jotka eivät työskentele eivätkä ole koulutuksessa tai harjoittelussa, kutsutaan NEET-nuoriksi.
Kaikissa Pohjoismaissa NEET-nuorten lukumäärä nousi voimakkaasti finanssikriisin seurauksena, joskin Suomessa ja Ruotsissa kasvu oli voimakkaampaa. Pahimmillaan Suomessa NEET-nuorten osuus 15–24-vuotiaasta väestöstä oli 11 prosenttia. Viimeisten vuosien aikana NEET-nuorten määrä on kuitenkin laskenut ja heitä oli noin 8 prosenttia vuoden 2018 kolmannella neljänneksellä.
Tehokkaimmin työttömyyttä on mahdollista torjua pitämällä huolta talouden kasvupotentiaalista, työmarkkinoiden joustavasta toiminnasta sekä työn tekemisen kannusteista. Nuorisotyöttömyyttä voi torjua kohdistamalla aktiivisen työvoimapolitiikan toimenpiteitä, kuten harjoittelua ja palkkatuettua työtä syrjäytymisvaarassa oleviin nuoriin.
Riittävän tarkan ja helppokäyttöisen profilointimallin hyödyntäminen mahdollistaa toimenpiteiden kohdistamisen niille, jotka eniten niistä hyötyisivät. Tulisi myös pohtia opiskelijamäärien lisäämistä hyvien työllistymismahdollisuuksien aloilla.
Pitkäaikaistyöttömyyttä voi torjua muun muassa palkkauskynnystä madaltamalla. Työnantajan palkkaukseen liittyvää riskiä voi alentaa irtisanomissuojaa lieventämällä sekä paikallista sopimista lisäämällä. Työmarkkinoiden yleissitovuuden lieventäminen olisi tärkeää paitsi yritysten yhdenvertaisen kohtelun kannalta, niin myös työmarkkinoiden joustavoittamisen vuoksi.