Puhelin on jatkuvasti korvalla, kun Miia Karppinen, Paula Kemppainen ja Pirkko Järvenpää-Kömi tekevät töitä. He muodostavat Oulussa ydintiimin, joka vastaa koko Oulun koronajäljityksestä.
Heidän tehtävänsä on yrittää selvittää, mistä sairastuneet ovat koronaviruksensa saaneet. Kolmikko ottaa myös puhelimitse yhteyttä kaikkiin altistuneisiin.
Työ muistuttaa välillä salapoliisin työtä, vaikkakin jäljittäjien ainoa keino selvittää taudinkulkua, on luottaa potilaiden sanaan.
Altistuneita etsitään potilastietokannasta. Joskus puhelinnumeroita haetaan myös numeropalvelusta.
– Lähtökohta on, että positiivisen näytteen antanut kertoo itse, keiden kanssa hän on ollut tekemisissä. Nimien selvittäminen on kuitenkin toisinaan salapoliisityötä. Annettu nimi voi olla vähän väärin tai kutsumanimenä onkin toinen nimi, Karppinen sanoo.
Kun kolmikko aloitti maaliskuussa koronajäljittäjinä, valtakunnalliset ohjeistukset puuttuivat kokonaan. THL järjesti vasta kesällä aiheesta verkkokoulutuksen.
– Paljon piti soittaa aluksi Jarkko Huuskolle (kaupungin tartuntataudeista vastaava lääkäri) ja kysyä asioista. Nyt käytännöt ovat selkiytyneet.
Henkisenä tukena
Pyörä lähtee pyörimään, kun joku antaa positiivisen koronanäytteen.
– Lääkäri ottaa ensin asiakkaaseen yhteyttä. Hetki siitä, niin me soitamme, Kemppainen kertoo.
Jäljittäjät kysyvät puhelimessa, missä koronaviruksen saanut on liikkunut ja ketä tavannut vuorokauden sisällä siitä, kun oireet ovat alkaneet.
– Se, että on saanut positiivisen tuloksen, on iso juttu. Varsinkin aluksi ihmiset olivat peloissaan, ja koin että annoimme henkistäkin tukea, Kemppainen sanoo.
Koronajäljittäjät antavat suorat yhteystietonsa sairastuneille, jotta he voivat soittaa, jos puhelun jälkeen tulee mieleen lisää henkilöitä, joiden kanssa he ovat viettäneet aikaa. Joskus näin käykin, kun he ovat saaneet sulatella asiaa alkujärkytyksen jälkeen.
Monenlaisia reaktioita
Jäljittäjien tavoitteena on tavoittaa jokainen koronavirukselle altistunut vuorokauden kuluessa siitä, kun positiivinen näyte on todettu.
Toistaiseksi suurimmat yhden päivän aikana selvitettäväksi tulleet altistusmäärät ovat olleet Oulussa 40–50 henkilön välillä. Kun altistuneita on suuri määrä, virka-aika ei usein riitä heidän tavoittamiseen.
– Jos tiedetään, että tuollainen rypäs on tulossa, pyydämme apua OYS:sta. Koronahoitajat infektiontorjuntayksiköstä tekevät muutoinkin tarvittaessa jäljitystä virka-ajan ulkopuolella. Oulun kaupungissa on myös koulutettu tartunnan jäljittäjiä, joita voi pyytää apuun tarvittaessa, Karppinen kertoo.
Hyvin usein altistuneet tietävät jo tilanteestaan, kun tartuntatautihoitajat soittavat, mutta osalle se tulee täytenä yllätyksenä. Tällöin he haluaisivat saada asiasta lisää tietoa.
– Saamme kuitenkin kertoa ainoastaan altistumispäivämäärän. Sairastuneen nimi on täysin potilassuojan alainen asia, Kemppainen sanoo.
Sairastuneiden ja altistuneiden reaktiot puhelimessa ovat hyvin monenlaisia. Toiset ottavat tiedon vastaan rennosti, toisille se on iso asia, ja arki menee kokonaan uusiksi.
Tälläkin hetkellä Oulussa on todettu koronatartuntoja, joiden alkuperästä ei ole tietoa. Jäljittäjät ovat huomanneet, että myös altistuneiden määrät ovat selvästi suurempia kuin keväällä, jolloin ihmiset olivat rajoittaneet liikkumisiaan.
– Lievilläkin oireilla kannattaa hakeutua testiin, ja käsienpesua en voi korostaa liikaa, Kemppainen sanoo.