Haastateltavien taksikuljettajien nimet on muutettu.
Vain muutama prosentti taksialan työnantajista noudattaa alan työehtosopimusta, kerrotaan Auto- ja kuljetusalan liitosta AKT:sta.
"Kuljettajapuolella järjestäytymisaste on heikko. Liittoon kuuluu noin 600-700 kuljettajaa", arvioi AKT:n palkkasihteeri Marko Varajärvi.
Järjestäytymisaste on heikko taksinomistajapuolellakin.
"Taksiliikenteen Työnantajat ry:hyn kuuluu noin 200-300 työnantajaa", yhdistyksen puheenjohtaja Kari Jalonen sanoo.
Suomessa on Suomen Taksiliiton mukaan noin 9 000 taksilupaa ja noin 9 500 taksiautoa.
Alan työehtosopimus ei ole yleissitova. Tästä seuraa, että suurin osa alan palkoista maksetaan prosenttipalkkana eikä työehtosopimukseen sisällytettyjä sunnuntai- ja ylityölisiä makseta lainkaan, puhumattakaan tuntipalkoista.
Tuntipalkka joitakin kymmeniä senttejä
Miten tavallinen taksikuski sitten kokee asian ja ennen kaikkea, miten tällainen villi tilanne vaikuttaa hänen elämäänsä?
"Juuri olen saanut lomaltapaluurahoja tässä selvitellä, kun pomo ei meinannut maksaa", sanoo Pena, päätyökseen taksia toiselle ajava. Hän ei kuulu liittoon.
Varajärvi kertoo, että näitä tilanteita selvitellään AKT:ssa jatkuvasti.
Pena tietää, että Oulun seudulla ei tuntipalkoilla taksia ajella. Sen tietää myös Jari, joka ajaa taksia opiskelun ohessa ja kesätöikseen.
"Ei kukaan Oulussa ainakaan tuntipalkalla aja", Jari naurahtaa.
Jari laskeskelee, että huonoimmillaan tuntipalkka pyörii siinä viiden ja kahdeksan euron välillä.
"Pohjois-Pohjanmaalta oli meihin vasta yksinhuoltajaäiti yhteydessä, kun tuntipalkka jäi neljään euroon", Varajärvi sanoo.
Tämä johtuu siitä, että kuskeille maksetaan prosenttipalkkaa.
"Eräs maaseutupitäjän kuski päivysti 12 tuntia ja sen aikana tuli yksi 12 euron keikka. Siitä kun vähennetään prosentit pois niin sen päivän tuntipalkaksi jää joitakin kymmeniä senttejä", Varajärvi sanoo.
2,30 euron yölisä meneekin työnantajalle
Yölisistä kysyessä Jari toteaa, että "sehän on se 2,30 euron yötaksan korotus".
"Siinä oli silloin aikoinaan ideana se, että se reilu pari euroa menisi suoraan kuskille, mutta tuskinpa näin on", Varajärvi arvioi.
Myös Pena sanoo, ettei hänelle ole koskaan maksettu kyseistä 2,30 euron korotusta sellaisenaan.
"Palkka ei helpolla tule. Alan huono järjestäytymisaste varmaan johtuu varmaan siitä, että kuskit vaihtuvat jatkuvasti. Monella palaa hermo kun kyytiä pitää odottaa kaksi tuntia", Pena toteaa.
Kuka noudattaa, kuka ei
"Kaikkihan ne sanoo noudattavansa työehtosopimusta", Jalonen sanoo ja jatkaa samaan hengenvetoon: "Mutta eihän me voida poliiseja olla."
"Kuka noudattaa, kuka ei. Tämä homma on ollut häilyvä maailman sivu", hän sanoo.
AKT:n ja Taksiliikenteen työnantajien välinen tes ei ole yleissitova eli sitä ei ole pakko noudattaa. Mikä sitten on tesin merkitys?
"Se vaan on ollut yleinen käytäntö. Kuskit ja työnantajat eivät vain halua järjestäytyä", Jalonen sanoo.
Myös Varajärvi on - ainakin osittain - samaa mieltä.
"Järjestäytymiseen ei ole intressiä, koska kuskikunta on monenlaista. Monikaan ei aja taksia päätyökseen, vaan esimerkiksi opiskelujensa ohessa", hän sanoo.
Yhdistyksellä ja liitolla on kuitenkin eri tehtävät.
"Liitto huolehtii taksitaksoista, yhdistys taas työehtosopimuksista", Jalonen sanoo.
Samassa osoitteessa yhdistyksen kanssa toimivaan Suomen Taksiliittoon taas Varajärven mukaan kuuluu noin 90 prosenttia alan työnantajista.
