lioppilaskirjoitusten tulokset tulivat tällä viikolla. Merijärvinen, Pyhäjoen lukiossa opiskellut Leena Sakko pääsi ostoksille: "Ylioppilaslakin ostan vasta sen jälkeen, kun lopulliset tulokset ovat tulleet; aikaisemmin ostaminen tuottaa kuulemma huonoa onnea. Juhla-asuni on tehnyt eräs kaverini. Puku ei ole mitenkään erityisen erikoinen, itseni näköinen. Perhe on mielissään tulevasta ylioppilaasta, ja äiti jo hössöttää tulevia leipomisia ja siivoamisia."
Leenan luokkakaverin Simo Rajaniemen puku on valmiina: "Mutta paita ja kravatti pitää vielä ostaa. Samalla kertaa käyn ostamassa lakin."
Rajaniemen perhe suhtautuu perheen tuoreimpaan ylioppilaaseen rutiinilla - kuopuksen kolme isosiskoa ovat kaikki lukion käyneitä, eli kuuden vuoden aikana heidän perheessään on nyt neljänsien lakkiaisten vuoro. Kuitenkin yhtä lailla perheelle kuin nuorillekin ylioppilaaksi tuleminen on yhden elämänvaiheen loppu ja seuraavan alku.
Leena Sakko pitää koulussaan ylioppilaan puheen. Hän on miettinyt puhetta muutaman luokkakaverinsa kanssa ja opettajakin on antanut vinkkejä.
"Muistelin, millaisia ylioppilaspuheita olen aikaisemmin kuullut. Puheissa yleensä muistellaan kuluneita vuosia ja mieleen tulikin kaikki kouluelämämme kohokohdat eli messut ja leirikoulut sekä tietysti ylioppilaskirjoitukset. Haluaisin ja toivoisin, että puheeni olisi sellainen, jonka kaikki sen vastaanottajat ymmärtäisivät ja sellainen, joka jäisi kuulijoiden mieleen ja herättäisi ajatuksiakin. Puhe ei saisi olla tylsä vaan omaperäinen ja hauska. Haluan korostaa opiskelumme ja yhdessä olemisemme hyviä hetkiä", Sakko miettii.
Hän on jo suunnitellut puheensa lopun; ajatus tulee musiikin kautta kuuluviin…
Pyhäjoen lukioon Leena Sakko tuli kolme vuotta sitten siksi, että tiesi lukion tarjoavan muitakin mahdollisuuksia kuin ihan tavallista koulun käyntiä. Lukion opiskelijathan toimittavat kerran viikossa ilmestyvää paikallislehteä Kuulumiset, jonka tekemiseen Leenakin on osallistunut.
Joka kevät lukiosta matkataan opintomatkoille Eurooppaan; Leenalla onkin vuoden takaisen Brysselin opintomatkan tuliaisena europarlamentaarikko Piia-Noora Kaupin kirjoittama työtodistus. Opiskelijat olivat työharjoittelussa EU-toimittajina Euroopan parlamentissa ja kirjoittivat artikkeleita lähialueen lehtiin.
"Kyllä lukioaika on ehkä tehnyt minusta ihmisenä kypsemmän ja ajattelevamman. Esiintymisvarmuus on yksi merkittävimmistä asioista, joita olen oppinut lukiossa. Esitelmien kautta oppi olemaan muiden ihmisten edessä, eikä se ollutkaan enää pelottavaa. Tämän oppimiseni avulla voin nyt melko rauhallisesti valmistautua tulevaan puheeseeni ylioppilasjuhlassa", Sakko kertoo.
Kun kaveripiiri
säilyisi läpi elämän
Rajaniemen Simo miettii, että ylioppilaaksi tulemisen ymmärtää varmaan vasta lakkiaisissa, kun on kunnon juhlahumu ympärillä ja lakki päässä. Kolmen vuoden haasteellinen, mielenkiintoinen, ehkä vähän stressaavakin aika lukiossa on takana päin.
"Kolmen vuoden treeni oman yleissivistyksen parantamisessa on todistettu tuolla tutkinnolla", hän sanoo ja kertoo kolmen vuoden aikana tutustuneensa niin erilaisiin ihmisiin ja uusiin asioihin, että niiden merkitys ei voi olla näkymättä tulevaisuudessa.
"Rohkeutta olla esillä, ottaa kantaa asioihin, kuunnella ja sanoa oma mielipiteensä", Simo sanoo oppineensa.
"Meidän lukiossa oli tosi hienoa, että joka päivä oli päivän avaus. Yhteinen hetki auditoriossa toi yhteenkuuluvuuden tunnetta ja sieltä sai aina tietoa tulevasta päivästä ja viikosta. Sitä kautta oppi myös tuntemaan muita koulun opiskelijoita", Leena kiittelee ja toivoo, että lukioaikaiset kaverit tulisivat säilymään elinikäisinä: "Sillä meillä oli tosi hyvä porukka ja monia kivoja hetkiä yhdessä."
Simokin tunnustaa, että pienessä lukiossa on saanut ison kaveripiirin - varmaan ehkä suuremman kuin suuressa lukiossa olisi saanut: "Uskomaton porukka, upeita erilaisia ihmisiä, joita ei kyllä helpolla unohda. Ja miksi tarvitsisikaan? Vaikea kuvitella, että yhteydet katkeaisivat yhdellä kertaa."
Koko elämä
edessä
Simo Rajaniemi aikoo tehdä media-alan töitä kesän ja syksy on vielä avoinna: "Vuoden vaihteen jälkeen Puolustusvoimat huolehtii kalenterini täyttämisestä ja sitten varmaan kutsuvat jo jatko-opinnot. Missä? Tietäisikin! Liikaa asioita, jotka kiinnostavat."
Leena Sakollakin on koko elämä edessä, ja hän aikoo hyvillä mielin katsoa tulevaisuuteen. "Mikä minusta tulee isona? Toivottavasti ammattini liittyy jotenkin musiikkiin ja opettamiseen."