Jutun kirjoittaja on vapaa kirjoittaja,
kalevi.rantanen@kolumbus.fi
Kuvittele, että ajat autoa 2010-luvun alussa pienellä ylinopeudella. Poliisia ei näy. Kameraa ei näy. Sinua ei pysäytetä.
Silti posti tuo sakkolapun, jossa on tarkkaan eritelty, missä ja milloin olet ylittänyt nopeusrajoituksen ja kuinka monella kilometrillä tunnissa.
Ihmiset alkavat muistella villejä aikoja, jolloin saattoi useinkin ajaa ylinopeutta joutumatta kiinni. Jatkuva ja täydellinen nopeusvalvonta jatkaa väistämätöntä kehitystä, joka lähtee liikkeelle nykyisistä valvontakameroista.
Oikeusministeriön työryhmä ehdotti kesäkuussa, että valvontakameran kuvatessa vähäisen ylinopeuden rikesakkolappu lähetetään auton haltijalle. Poliisin ei tarvitse tunnistaa ajajaa. Haltija, joka kiistää ajaneensa autoa, voi viedä sakkoasian tuomioistuimen ratkaistavaksi. Silloin hänen on itse todistettava olevansa syytön.
Esitykseen sisältyy pari ongelmaa. Kotona ja työpaikoilla syntyisi riitoja, kun haettaisiin syyllisiä. Väärän sakkolapun saanut joutuisi todistamaan syyttömyytensä.
Autot yhteiseen
hilaverkkoon
Seuraavaksi on siis pakko kehittää täydellinen tunnistus. Tekniikka tarjoaa ratkaisuja. Luodaan esimerkiksi elektroninen ajokortti, joka keskustelee auton kanssa. Auto tunnistaa kuljettajan henkilöllisyyden.
Tarvittaessa haltija voi antaa ajoluvan toiselle henkilölle. Hän vain kertoo vaikka kännykällä henkilötiedot autonsa tietokoneelle.
Auto tietää koko ajan, kuka on ratissa. Valvontakamera, joka havaitsee ylinopeuden, soittaa auton tietokoneeseen ja selvittää, kuka ajaa.
Siellä täällä seisovista valvontakameroista on taas vain askel jatkuvaan valvontaan, jossa tietoverkko seuraa autoa ja kuljettajaa koko ajan. Lainsäätäjien päätöksistä riippumatta verkko nielaisee pian sekä autot että ihmiset.
Internet muuttaa seuraavien kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden aikana muotoaan. Asiantuntijat käyttävät tulevasta internetistä nimitystä hilaverkko tai englanninkielistä sanaa "grid".
Aikaisemmin "hilaverkko" ja "grid" ovat pulpahtaneet esiin, kun tutkijat ovat puhuneet raskaista tieteellisistä ja teknisistä laskelmista, joihin tarvitaan monta tietokonetta. Nyt hilaverkko tarkoittaa verkkoa, jossa tietokoneet, autot, esineet ja ihmiset ovat koko ajan mukana ja jossa ne keskustelevat keskenään. Kohta me elämme kyberavaruudessa ja olemme verkon solmuja.
Kuljettajaa hilaverkko palvelee monin tavoin. Verkko neuvoo parhaan matkareitin ja seuraa auton kuntoa. Verkko varoittaa myös, jos kuljettaja on liian väsynyt.
Samalla toteutuu täydellinen valvonta. Verkko tietää koko ajan, missä kuljettaja liikkuu. Ylinopeudesta jää aina kiinni.
Poliisista tulee entistä enemmän kyberpoliisi, joka toimii kyberavaruudessa.
Koko elämän
valvonta
Autoilijan liikkumisen seuraaminen ja nopeusvalvonta on vasta alkua. Yhdistämällä tietoja eri lähteistä valvoja saa täydellisen kuvan ihmisen liikkeistä, taloudellisesta asemasta ja toiminnasta.
Kännykkäoperaattori tietää, mistä ja milloin mikin puhelu on soitettu. Soneran taannoiset tietosuojasotkut osoittivat, miten helppo tietoja on käyttää urkintaan.
Matkakortin myyjä voi tietää minuutilleen, missä julkisen kulkuneuvon käyttäjä on liikkunut. Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV rakensi tietojärjestelmän, jossa matkustus- ja henkilötiedot voidaan yhdistää.
Kauppa tietää, mitä asiakas on ostanut ja milloin. Verottaja tuntee ihmisen talouden. Amerikkalainen Computer Associates esitteli hiljakkoin ohjelman, joka valvoo yrityksen työntekijän toimintaa ja liikkumista WC:ssä käyntiä myöten.
Kun tiedot yhdistetään, mikä digitaalitekniikan ansiosta on helppoa, valvojat tietävät meistä enemmän me itse.
Kyberpoliisin ei tarvitse esittää klassista kysymystä: Missä olitte keskiviikkona kello kuuden ja kahdeksan välillä? Hän kaivaa tiedot verkosta. Ja kybervakoilijan ei tarvitse seurata uhriaan kadulla, vaan hän voi istua mukavasti tietokoneensa ääressä.
Kuka valvoo
isoa veljeä?
Isoveli, Big Brother, on nyt mahtavampi kuin sanan keksijä George Orwell pystyi kuvittelemaan. Monen mielestä suurin valvontaongelma on, miten valvoa valvojia.
Electronic Frontier Finland eli EFFI on järjestö, joka keskittyy sähköisten oikeuksien puolustamiseen. EFFI ja sen ulkomaiset sisarjärjestöt jakavat isovelipalkintoja organisaatioille, jotka ovat eniten loukanneet yksilönvapautta. Suomen palkinnon sai tänä vuonna yrityssarjassa Sonera ja julkishallintosarjassa YTV.
YTV:n matkakorttihanke osoitti toisaalta, että ratkaisuja löytyy, jos halutaan. YTV väitti ensin, että sen on pakko jatkaa henkilökohtaisten matkatietojen keruuta.
Kun arvostelu kiihtyi, selvisi, että tarvittavat tiedot asiakaspalvelun kehittämistä varten saadaan ilman yksittäisen matkustajan liikkeiden rekisteröintiä.
Samoin on mahdollista valvoa henkilöautoliikennettä ja silti säilyttää yksityisyys. Ei ole tarpeen tallentaa kaikkea tietoa jokaisesta kuljettajasta. Järjestelmä voi hävittää tiedot, joita ei tarvita rikkeiden toteamiseen.