Ujo mies istuu sohvallaan ja käärii sätkää. Vajaa oluttölkki kulahtaa kurkkuun. Seinällä seikkailee muutama "Helena", lattiaa vasten on kehystettynä omakuvia ja eläinhahmoja.

Olli Försti, 67, tunnustaa, että haastattelu jännittää häntä, mutta vähitellen hän rentoutuu ja avaa lyhyitä katkelmia elämästään, toiset kuin aforismeja, toiset kuin road movien pätkiä seikkailuista sinne ja takaisin.