Maailmanmaineeseen noussut karhutaiteilija Juuso Kuusamosta ei hötkyile talviunilta heräämisessä.
Kuusamon Suurpetokeskuksen yrittäjä Sulo Karjalainen kertoo, että hän kävi torstaina haastattelemassa karhua ylöskömpimisestä.
– Taitelija pötkötteli kaikessa rauhassa. Varmaan se on tiennyt, että paha ilma ja pakkaset eivät vielä lopu, Karjalainen toteaa.
16 vuotta täyttävä Juuso on nukkunut lokakuusta lähtien yhteispesässä äitinsä Tessun kanssa, Juuson mammalla on ikää jo 24 vuotta. Se on karhutarhan vanhin.
Karjalaisen mukaan karhut voivat elää tarhaoloissa yli 30-vuotiaiksi. Metsässä ne saattava menehtyä parikymppisinä juuri talvipesään, jos ne eivät ole saaneet kesäkauden aikana tankattua ruokaa tarpeeksi.
Taiteilulle luvassa jatkoa
Valtava Juuso-karhu sai viime syksynä runsaasti julkisuutta ulkomaita myöten ryhdyttyään taiteilijaksi Sulo Karjalaisen ja Pasi Jäntin avustuksella, karhun tekemät taulut myytiin hetkessä loppuun.
Karjalainen kertoo, että neuvottelut taiteilijan kanssa jatkosta alkavat, kun se on herännyt ja päässyt kesäkuntoon.
Muiden Suurpetokeskuksen karhujen kanssa ei ole tehty taidetta. 23-vuotias Vyöti olisi yksi mahdollisuus.
– Mutta kun se särkee kaiken. Se oikein nauttii, kun saa tavaran hajalle, Karjalainen päivittelee.
Lisää karhutaidetta on kyselty ulkomailta saakka, fanipostia karhuille on sadellut Japania ja Amerikkaa myöten. Ulkomaiset filmiryhmät ovat olleet kiinnostuneita.
– Italiasta ja Englannista on jo soiteltu, pääsisikö karhuja tapaamaan, Karjalainen kertoo.
Karhutaiteesta saaduilla tuloilla Suurpetokeskus aikoo kunnostaa karhujen uima-altaita.
Mutta ensin Juuson ja suurpetokeskuksen viiden muun karhun pitäisi herätä talviunilta.
– Nuorimmat karhut heräävät ensin. Kun yksi alkaa liikkua, muutkin lähtevät pesästä, Karjalainen selittää.
Hänen mukaansa karhut eivät ole äkäisiä herätessään.
– Korvat alaspäin ne istua tössöttävät jonkin aikaa. Menen pesäaukolle hunajapurkin ja marjojen kanssa ja sanon, että alkakaahan tulla, ruvetaan reippailemaan, Karjalainen sanoo.
Vastikään 75 vuotta täyttänyt Karjalainen polkee karhuille polun lumeen, jotta ne pääsevät ruokintapaikalle.
Alussa karhuille annetaan vain vähän ruokaa, eivätkä ne syötävää oikein rupea kyselemäänkään kuin viikon-kahden päästä heräämisestään. Karhujen maha on kutistunut kasaan pitkän talviunen aikana.
Pikkuhiljaa ne alkavat syödä marjojen ja hunajan lisäksi mössöä, joka on jauhettu merilohesta, porosta ja viljasta. Muhkeat eläimet vertyvät kesää kohti.
