Kirjoittaja ja kuvaaja kuuluvat Kalevan nuorten kirjoittajien ryhmään.
Taivas on alati vaihtuva näytelmä. Usealle taivas on tuntematon maaperä, mutta ei Oulun Arktoksen aktiivijäsenelle ja puheenjohtajalle Kari Tikkaselle.
Oulun tähtitieteellinen yhdistys Arktos perustettiin vuonna 1962 aikaa ennen keski-ikään ehtineen seuran puheenjohtajan, web-sivuston ylläpitäjän, rahoitusjohtajan ja mediavastaavan Tikkasen.
Tähtitiedeseuralaisia yhdistää sama intohimo - taivas. Arktoksen monitoimimies kertoo miten itse sai kipinän isältään jo pikkupoikana ja sytytti paloa isompaan roihuun lukemalla kirjaston tähtikirjoja. Tikkasen mielestä tärkeä osa harrastusta on tiedonjano, se, että tahtoo ymmärtää taivaan tapahtumia
Tikkanen kertoo, kuinka hän haluaa vangita kauniin näkymän piirroksiksi, valokuviksi, muistoiksi paosta avaruuden ajattomiin syövereihin.
Arktokseen pääsee jäseneksi yksinkertaisesti maksamalla pääsymaksun. Toki kari Tikkanen kehottaa käymään yhdistyksen kokouksissa ennen siihen liittymistä, jotta tietäisi, mitä seuran toiminta on. Seurassa on kyse myös filosofiasta: kysymykset mistä on tultu, mistä kaikki on peräisin. Halu ymmärtää, mikä on niin sanotusti homman nimi.
Jäsenistöön kuuluu ihmisiä laidasta laitaan ja vauvasta vaariin. Seuran jäsenet pääsevät Oulun tähtitorniin ilmaiseksi. Lisäksi kerhossa saa seuraa, tukea, neuvoja ja oppia.
Kerholaisilla on tavatessa paljon puuhasteltavaa ja keskusteltavaa ajankohtaisista taivaan tapahtumista. Vaihdetaan kokemuksia, katsellaan uusimpia valokuvia tai piirroksia, joita kerholaiset ovat tehneet, selataan uusimpia tähtilehtiä ja harrastukseen liittyvää kirjallisuutta. Pidetään dia- tai tietokone-esityksiä, ja jopa esitelmiä. Onpahan niitä ollut pitämässä professoritkin, Tikkanen luettelee.
Kari Tikkasen suosikki on Vega-tähti sekä Lyyrian tähtikuvio. Vega tähti on liki ainut, joka näkyy läpi kesän tähtitaivaalla kotiseudun leveysasteilla, 63,5 eteläistä leveyttä, paljain silmin. Lisänä on Lyyran alareunassa oleva Beta Lyrae, muuttuva kaksoistähti, jonka valonvaihtelua Tikkanen on seuraillut ja seuraa edelleen. Beta Lyrae sykkii 13 päivän jaksossa.
Toinen puheenjohtajalle tärkeä kohde on ollut RZ Cassiopeia, vaivoin paljain silmin näkyvä tähti, joka on Beta Lyraen tavoin muuttuva tähti, ja jota hän on seuraillut aiemmin hyvinkin tiiviisti ja raportoinut tuloksia sveitsiläisessä julkaisussa (BBSAG). Myös Beta Lyraesta Tikkanen on raportoinut muun muassa amerikkalaiseen muuttuvien tähtien keskukseen AAVSO:hon.
Tikkanen mainitsee, että seurassa, kuten myös muualla tähtiharrasteen piirissä, on alaa laajennettu koskemaan lähes kaikkia taivaan ja ilmakehän myös meteorologisia ilmiöitä. Tikkanen kertoo seuralaisten olevan perillä myös yöpilvistä, haloilmiöistä, kangastuksista, harvinaisista stratosfääripilvistä eli helmiäispilvistä jopa trombeista ja tornadoista.
Anna Annunen