Syyt­tä­jä vaatii Ase­ma-au­kion epäil­lys­tä hen­ki­ri­kok­ses­ta 5,5-6 vuoden tuo­mio­ta

Syyttäjä on täsmentänyt rangaistusvaatimustaan Helsingin Asema-aukion epäillystä henkirikoksesta. Syyttäjä vaatii syytetylle 5,5-6 vuoden vankeusrangaistusta.

Video: Kaleva

Syyttäjä vaatii Helsingin Asema-aukion epäillystä henkirikoksesta syytetylle miehelle 5,5–6 vuoden vankeusrangaistusta. Syyttäjän mukaan tuomion koventamista puoltavat syytetyn Jesse Eppu Oskari Torniaisen aiempi väkivaltatausta ja rasismiin verrattava motiivi.

Uusnatsijärjestö Pohjoismaiseen vastarintaliikkeeseen kuuluvan Torniaisen epäillään potkaisseen uhria, joka kaatui ja löi päänsä. Epäilty teko sattui vastarintaliikkeen mielenilmauksen yhteydessä syyskuussa. Vuonna 1988 syntynyt uhri kuoli myöhemmin sairaalassa.

Syyttäjän mukaan motiivi väkivaltaan oli lähtenyt siitä, että uhri on ollut eri mieltä vastarintaliikkeen arvoista. Syyttäjän mukaan uhri oli kävellyt Vastarintaliikkeen lippurivistön eteen, sylkäissyt maahan ja sanonut Vastarintaliikkeestä jotain kielteistä.

– Torniainen on mieltänyt uhrin toiminnan niin, että kyse ollut nimenomaan Vastarintaliikkeen arvojen vastustamisesta, syyttäjä Anja-Riitta Rinkinen sanoi oikeudenkäynnissä.

Lisäksi Torniaisella on useita aiempia tuomioita muun muassa pahoinpitelyistä.

Puolustus vetosi tapauksen saamaan julkisuuteen

Torniainen on kiistänyt syytteet, mutta myöntänyt perusmuotoisen pahoinpitelyn. Torniaisen puolustuksen mukaan riittävä rangaistus pahoinpitelystä olisi kuusi kuukautta ehdollista ja törkeästä pahoinpitelystä 1,5 vuotta ehdollista.

Jos Torniainen tuomittaisiin törkeästä kuolemantuottamuksesta ja törkeästä pahoinpitelystä, maksimirangaistus olisi asianajaja Hannu Tuomaisen mukaan kolme vuotta vankeutta.

Tuomaisen mukaan tuomiota lieventävinä seikkoina pitäisi ottaa huomioon tapauksen saama julkisuus sekä se, että Torniainen itse ilmoittautui poliisille.

– Tapauksen saama julkisuus on ollut poikkeuksellista. Päämieheni nimeä ja kuvaa on levitetty laajasti.

Lisäksi osa Torniaisen tuomioista on asianajan mukaan niin vanhoja, ettei niitä pitäisi ottaa huomioon koventamisperusteena.

Syyttäjän mukaan julkisuus oli Torniaisen teosta odotettavissa ollut seuraus, kun ottaa huomion tekoajan ja -paikan.

– Lisäksi Torniainen itse auttoi tapaukseen liittyvää julkisuutta, kun hän seuraavana päivänä itse viittasi tapahtumaan Twitterissä ja linkitti sitä koskevan videon, syyttäjä huomautti.

Helsingin käräjäoikeus antaa asiassa kansliatuomion perjantaina 30. joulukuuta.