Talviaikaan siirrytään
tämän viikon sunnuntaina 25.10.
Syyspimeällä moni vajoaa kaamosväsymyksen valtaan, majoittuu tukevasti sohvalle ja lohduttautuu syömällä suklaata. Näin ainakin monesti ajatellaan. Voiko mielialaa todella kohottaa syömällä joitain tiettyjä ruoka-aineita?
Kyllä voi, lupailevat ainakin kaksi tänä syksynä julkaistua terveellistä ravitsemusta käsittelevää teosta, Heli Eskerin Hyvän mielen ravintoa. Selätä stressi ja väsymys syömällä oikein (Gummerus) sekä Pirjo Saarnian Ruoan terveysvaikutukset (Otava).
Molemmissa kirjoissa pohditaan ravitsemuksen yhteyttä masennukseen ja molempien mukaan on olemassa viitteitä siitä, että ravitsemuksella on merkitystä ihmisen mielialaan.
Myös tuoreen espanjalaistutkimuksen mukaan perinteistä Välimeren alueen ruokavaliota noudattavien vaara sairastua masennukseen on kolmanneksen pienempi kuin epäterveellisemmin syövien.
Mielelle hyvää tekeviä ravintoaineita ovat ainakin B-ryhmän vitamiinit, kalaöljyt ja muut pehmeät rasvat, foolihappo ja tryptofaani-niminen aminohappo, josta muodostuu aivoissa mielialahormoniksi kutsuttua serotoniinia.
B-ryhmän vitamiineja sekä tryptofaania saa lihasta, kalasta, broilerista, kananmunasta, maitotuotteista ja täysjyväviljasta, pehmeitä rasvoja esimerkiksi rasvaisesta kalasta ja kasvisöljyistä ja pähkinöistä. Foolihappoa on tuoreissa kasviksissa ja täysjyväviljassa.
Tämähän kuulostaa hienolta: kaamosmasennusta voi pitää loitolla syömällä tietyllä tavalla!
ODL:n liikuntaklinikan ravitsemusterapeutti Marja Vanhala kuitenkin pudottaa intoilijan maanpinnalle. Ei ole riittävästi tutkittua tieteellistä näyttöä siitä, että kaamosmasennusta voisi ehkäistä pelkästään syömällä joitain tiettyjä ruokia.
Vaikka viime aikoina on julkaistu havaintoja siitä, että liikunnalla ja ravitsemuksella voi perinnöllisen alttiuden ja ympäristötekijöiden lisäksi olla yhteyttä masennukseen, ovat käytännön merkitykset vielä monella tavalla epäselviä.
Sen sijaan, tähänastisen tiedon valossa näyttää siltä, että yleisesti terveellisenä pidetty ravitsemussuositusten mukainen kasvis- ja kalapainotteinen ruokavalio olisi terveellistä myös mielenterveyden kannalta.
"Täsmäsyönti on turhaa. Riittää, että syö terveellisesti. Siitä on hyötyä, mielenterveyden kannalta ja muutenkin", Vanhala kiteyttää.
"Niin on myös liikunnasta ja unesta. Ei maallikon tarvitse tietää tarkasti, mitkä ravintoaineet vaikuttavat mitenkin. Riittää, että terveellisen syömisen isot kokonaisuudet ja perussuositukset ovat tiedossa ja käytössä", Vanhala jatkaa.
Esimerkiksi tryptofaania suomalaiset saavat aivan riittävästi ihan tavallisesta ruoasta. Sen saannista ei siis erikseen tarvitse huolehtia.
Vanhala muistuttaa myös, etteivät kaikki vaivat ole ravitsemusperäisiä eikä masennusta suinkaan lähdetä ensimmäiseksi hoitamaan ruokavaliolla. Elämäntilanne vaikuttaa masennukseen, se onko esimerkiksi stressiä ja vaikeuksia, väsymystä ja liian lyhyitä yöunia.
Masentuneisuus voi toki vaikuttaa myös ravitsemukseen, sillä masentuneena ravitsemuskin jää helposti heikolle tolalle.
Vanhala uskoo, että ravitsemusoppaita lukevat sellaiset ihmiset, joilla on jo tietoa terveellisestä ruokavaliosta ja jotka syövät terveellisesti.
"Sen sijaan ne, joiden ruokailutottumuksissa olisi enemmän parantamisen varaa, tuskin ovat niin kiinnostuneita. Kuitenkin juuri huonosti syöville ihmisille tällaisista ohjeista voisi olla eniten hyötyä."
Vanhala tekee myös tärkeän huomion syömisen tavoista ja kulttuurisidonnaisuuksista:
"Tähän aikaan vuodesta liikunta usein vähenee, kun pimeällä ei jakseta lähteä ulos ja samaan aikaan mainokset ja kaupat pursuavat joulukonvehteja ja muita herkkuja. Herkkujen tarjollaolo sinänsä voi laukaista meissä tarpeen syödä. Toisaalta mainokset viestivät sitä, että tähän aikaan vuodesta onkin ihan ok syödä makeaa."