Moni syöpäpotilas joutuu tyhjän päälle siinä vaiheessa, kun aktiiviset syöpähoidot erikoissairaanhoidossa päättyvät tuloksettomina.
Kun potilas kotiutuu, hän ei välttämättä tiedä, miten oireenmukainen hoito jatkuu kotikunnassa. Tätä tietoa ei löydy välttämättä kotikunnan terveyskeskuksestakaan.
”Tiedot eivät välityerikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon riittävän hyvin”, kertoo Kytke-hankkeen saattohoitoprosessin projektivastaavaUrpo Määttä. Hankkeessa on kehitetty parantumatonta syöpää sairastavien hoitopolkua.
Terveyskeskuksen potilastietojärjestelmässä ei aina ole mainintaa siitä, miten potilaan syöpää on hoidettu erikoissairaanhoidossa.
Yllätyksenä voi tulla vastaan sekin, että potilas on siirtynyt oireenmukaiseen eli palliatiiviseen hoitoon.
”Edes potilaalla tai omaisilla ei ole aina käsitystä sairauden tilanteesta, jolloin heille tulee turvaton olo”, Määttä jatkaa.
Kytke-hankkeessa on puututtu näihin epäkohtiin. Kun potilas kotiutuu sairaalasta parantavien hoitojen jälkeen, hän voi nyt ottaa yhteyttä kotikuntansa syöpäsairaanhoitajaan, joka toimii potilaan hoidon koordinaattorina.
Hoidon koordinaattorisuunnittelee potilaan jatkohoidon yhdessä potilaan ja omaisen kanssa. Syöpälääkäriltä tulee ohjeet, miten jatkohoitoa kannattaa toteuttaa.
Lisäksi koordinaattori tekee yhteistyötä sosiaalitoimen kanssa. Hän neuvoo, mitä Kelan etuuksia potilas tai omainen voi hakea. Potilas voi olla huolissaan esimerkiksi taloudestaan tai alaikäisistä lapsistaan.
Terveydenhuollon ammattilaiset eivät välttämättä tunne sosiaalietuuksia, eikä tieto liiku sujuvasti terveyden- ja sosiaalihuollon välillä. ”Ihmiseltä on voinut puuttua näissä tilanteissa esimerkiksi omaishoidon tuki, kun omainen ei ole ollut tietoinen mahdollisuudesta tukeen.”
Yhteistyö terveyden- ja sosiaalihuollon välillä on tiivistynyt hankkeen aikana.
Potilaat ovat olleet palautteen perusteella tyytyväisiä hoidon koordinaattorin toimintaan. Sellaista ei kuitenkaan löydy vielä joka kunnasta.
”Ihmisiä usein pompotellaan puolelta toiselle. Hoidon koordinaattori pitää langat käsissä ja neuvoo, tukee ja ohjaa syöpää sairastavaa ja hänen läheisiään.”