Helsingin yliopiston ja Max Planck -instituutin tekemä tutkimus osoittaa, että yhä harvemmat parikymppiset naiset saavat lapsia.
Syntyneiden lasten määrä on laskenut kaikissa Pohjoismaissa vuodesta 2010. Suuntaus on vahva erityisesti Suomessa, jossa syntyvyys on laskenut ennätyksellisen alhaiseen tasoon kolme vuotta peräjälkeen.
Tutkimuksen mukaan 25–29-vuotiaiden ikäryhmässä ensimmäistä kertaa äideiksi tulevien naisten osuus väheni voimakkaasti vuosina 2010–2017. Nykyisin alle puolella 30-vuotiaista naisista on lapsia.
Myös yli 30-vuotiaiden naisten lapsiluvut ovat alhaisemmat kuin muutama vuosi sitten. Tutkimuksen mukaan ilmiö on poikkeuksellinen, sillä hedelmällisyys ei ole laskenut 30–39-vuotiaiden ryhmässä viime vuosikymmeninä.
1940–1970-luvulla syntyneet naiset saivat keskimäärin 1,9 lasta. Tutkimuksessa laaditut ennustemenetelmät viittaavat siihen, että lopullinen lapsiluku laskee voimakkaasti ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin.
1980-luvun puolivälissä syntyneiden naisten kohdalla lapsiluku voi jäädä huomattavasti alle 1,75:n.
– Tämä tarkoittaa sitä, että hedelmällisyys ei ole laskenut ainoastaan siksi, että suomalaisnaiset saisivat lapsia myöhemmin, vaan myös siksi, että heille syntyy vähemmän lapsia, tohtorikoulutettava Julia Hellstrand Helsingin yliopistosta sanoo tiedotteessa.
Hedelmällisyyden laskun syyt tunnetaan huonosti. Pohjoismaiden suhteellisen korkean hedelmällisyyden on aiemmin ajateltu johtuvan osittain maidensukupuolten tasa-arvoa edistävästä yhteiskuntapolitiikasta.
Hellstrand kuitenkin sanoo, että todisteet viittaavat eri suuntiin kuin perhepolitiikan tai sukupuolten tasa-arvon kehitykseen.
– Osoitimme, että lasku johtuu pääasiassa lapsettomuuden yleistymisestä. Perhepolitiikalla voi olla tärkeämpi vaikutus toisen lapsen tai sitä seuraavan lasten hankintaan kuin ensimmäisen lapsen hankintaan.