"Jos Sibelius eläisi nyt ja olisi 25-vuotias oululainen mies, hän soittaisi metallibändissä," oululaisen musiikin tiedotus- ja neuvontakeskus Rockpoliksen projektikoordinaattori Juha-Pekka Aunola täräyttää.
Oululla on jo pitkään ollut maine metallimusiikin tyyssijana. Noin puolet oululaisista bändeistä soittaa raskasta musiikkia. Kaupungista löytyy hevibaari ja pääasiassa raskaampaa musiikkia esittävä klubi. Paikallinen radioasema täyttää soittolistansa rockin lisäksi metallilla ja kaupunkikuvassa tummapukeiset pitkätukat erottuvat suurilukuisina.
Tummat metallimusiikin sävelet pauhasivat Oulussa jo 1970-luvulla, ja sen jälkeen valtakunnalliseen huomiokeilaan on noussut useita bändejä.
Miksi Pohjolan valkean kaupungin nuoret miehet haluavat viettää vapaa-aikansa synkkää musiikkia soittaen ja kuunnellen?
Rockpoliksen Aunola soittaa punk-vaikutteista metallia Brüssel kaupallisessa, koska hän pitää haasteista.
"Metallissa harvoin päädytään helppoihin ratkaisuihin." Aunolan mukaan klassisessa musiikissa ja metallissa onkin jotain samaa, samanlaista voimaa ja vahvuutta.
Hän pitää myös siitä, että metallimusiikissa bändin soittotaito ja intohimo pääsevät esiin.
"Keikalla täytyy laittaa kaikki peliin. Se on puhdistavaa, kun pystyy antamaan kaikkensa."
Perinteisesti Oulun metalli-imagoa on selitetty kaupungin pimeydellä, kylmyydellä, ahdistavuudella. Raskaamman musiikin soittajien mielestä selitys on edelleen pätevä.
"Oulussa ollaan tietyllä tavalla ahdistuneita. Oululaisten metallimuusikoiden päistä löytyy paljon synkkiä tunteita. Hevi on tapa purkaa niitä", kolmessa oululaisessa hevibändissä - Burning Pointissa, Wildcardissa ja Ghost Machineryssä - soittava Jussi Ontero miettii.
"Metallimusiikissa saa käyttökohteen negatiivisuudelle ja pääsee purkamaan paineita. Metallibändit ovatkin eri tavalla positiivisempia kuin muut."
Ontero on kuunnellut heviä pienestä pitäen. "Siinä on semmoista rehellisyyttä, jota ei niin helposti löydy muista tyyleistä. Hevi on sydämellistä toimintaa", Ontero vakuuttaa.
Oululainen pitkän linjan metallimies Immu Ilmarinen, ensimmäisen 1980-luvulla Oulusta kuuluisuuteen ponnistaneen hevibändin RiffRaffin jäsen on myös konservatiivisella linjalla oululaisen metalli-ilmiön syistä.
"Katso pihalle, kuinka paljon valoa siellä näkyy", mies kysyy. "Kylmyys ja pimeys luotsaavat rankan musiikin tekemiseen."
Ilmarisen mukaan osansa on myös vahvalla rankemman musiikin perinteellä. Pohjoinen ulottuvuus taas tuo oman värinsä musiikkiin, mutta vaikuttaa myös kuuntelijakuntaan.