Syk­syl­lä syytä tie­dos­taa ren­kai­den kunto

Rengasratsiaa toteutettiin kahdessa jonossa tehokkaasti. Sisäpuolelta rengas on kulunut vöihin asti. Tällainen rengas on ajokelvoton.
Rengasratsiaa toteutettiin kahdessa jonossa tehokkaasti.
Rengasratsiaa toteutettiin kahdessa jonossa tehokkaasti.
Kuva: Tommi Ruuskanen

Tommi Ruuskanen

Vesisade, pimeys, sumu, porot ja hirvet. Nämä ja muut tekijät heikentävät syksyllä ja talvella ajoturvallisuutta.

Tuttu tokaisu monen auton omistajan suusta:” Meleko heikot alkaa olla nämä kesärenkaat, mutta kyllä näillä vielä tämä syksy ajetaan.”

Kesärengaskauden loppupuolella renkaiden toispuoleinen kuluminen voi tapahtua nopeasti eikä toispuoleista kulumista huomaa, jos se tapahtuu renkaan sisäreunasta.


Oulussa hyväkuntoisia renkaita

Autonrengasliitto, Liikenneturva ja poliisi järjestivät maanlaajuisen rengasratsian viime viikon maanantaina.

Ratsian yhtenä tavoittena on saada autoilijat ajamaan keliin sopivilla ja turvallisilla renkailla.

Oulussa tutkittiin 317 auton renkaat, pääsääntöisesti kulutuspinnat olivat yli neljä millimetriä. Huonoja renkaita oli muutamassa autossa.

Kesärenkaan kulutuspinnan pääurien syvyyden tulee olla vähintään 1,6 millimetriä. Pääurilla tarkoitetaan leveitä uria renkaan kulutuspinnan keskialueella noin kolmen neljänneksen leveydellä kulutuspinnasta.

Henkilöautonrenkaan kulutuspinnan uria ei saa lisätä tai syventää.

Kesärenkaiden urasyvyyden turvasuositus sadekelillä ajettaessa on vähintään neljä millimetriä. Talvirenkaiden kulutuspinnan pääurien syvyyden tulee olla vähintään kolme millimetriä.


Voitko sinä joutua vesiliirtoon?

Vesiliirto terminä on kaikkien korville tuttu.

Kyseessä on tilanne, jolloin renkaan kosketuspinta tiehen heikkenee tai katoaa kokonaan, kun renkaan alla on vesikerros.

Mitä vähemmän kulutuspintaa, sitä enemmän renkaan ja tien väliin työntyy vettä kostealla ajokelillä.

Renkaiden noustessa vesipatjan päälle autonkuljettajasta tulee helposti matkustaja. Ajovakauden hallintajärjestelmä puuttuu tällöin peliin ja saattaa estää auton hallitsemattoman etenemisen mutta perinteisiä fysiikan lakeja turvajärjestelmä ei kumoa.

Kuljettajan on syytä tietää, onko autossa ajovakauden hallintajärjestelmä, sillä toimintatavat eroavat hieman toisistaan, jos autossa on järjestelmä tai ei ole. Auton vetotapa ei merkittävästi vaikuta, kuinka pitää toimia.

Jos autossa on ajonvakautusjärjestelmä ja se pyrkii puskemaan eli auto aliohjautuu, toimi näin:

Älä jarruta. Manuaalivaihteisessa autossa paina kytkin pohjaan, löysää kaasu molemmilla vaihteistoilla. Käännä ohjauspyörää suuntaan jonnen haluat auton kääntyvän. Ajonvakautusjärjestelmä hiljentää vauhtia ja pyrkii jarrujen avulla kääntämään autoasi haluttuun suuntaa.

Ajonvakautusjärjestelmän puuttuessa löysätään kaasua. Manuaalivaihteiston yhteydessä veto katkaistaan painamalla kytkin pohjaan, automaattivaihteiston veto katkeaa kun nostetaan jalka kaasulta.

Auton lähtiessä luisuun, kuten vesiliirtoon, auto on mahdollista ottaa haltuun kaasulla, käyttämällä auton moottorin tehoa maksimaalisesti.

Käytännön tilanteessa tämä ei kuitenkaan ole järkevää, koska tällöin myös nopeus kasvaa ja oikaisun epäonnistuessa törmääminen vastaantulevan liikenteen kanssa on todennäköistä.

Talvirengas pitää huonommin

Tekniikan Maailma suoritti vuonna 2016 jarrutusvertailua kesärenkailla ja talvirenkailla.

Ajonopeus oli 80 km/h, lasilevyllä vettä kuusi millimetriä.

Uusi kesärengas ehkäisee vesiliirtoa testin maksiminopeuteen asti. Huonokuntoisilla pariin milliin kuluneilla kesärenkailla vesiliirto tapahtui jo 70 km/h nopeudessa.

Uusilla kitkarenkailla, joiden kulutuspinta on kahdeksan millimetriä, vesiliirto alkoi 69 km/h nopeudessa.

Kitkarenkaat eivät pärjänneet loppuun ajetuille kesärenkaille myöskään märkäjarrutuskokeessa.

Ilmoita asiavirheestä