Maailman johtavat sydäntutkijat keskustelevat viikonloppuna sydän- ja verisuonitautien uusista hoitokeinoista Oulussa.
Kantasoluhoito on yksi kehitteillä olevista uusista vaihtoehdoista sydänlihasvaurion korjaukseen. Kun ihminen saa sydäninfarktin, sydänlihassoluja tuhoutuu ja paikalle tulee sidekudosta.
Nyt tarkoituksena on oppia tuottamaan menetettyjen sydänlihassolujen tilalle uusia. Tutkijat yrittävät muuttaa sidekudossoluja kantasoluiksi ja edelleen uusiksi sydänlihassoluiksi.
ProfessoriHeikki RuskoahoOulun yliopistosta kertoo, että toukokuussa julkaistun tutkimuksen mukaan tämä onnistuu jo hiirillä. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa sama onnistuisi suun kautta otettavilla lääkkeillä ihmisillä.
”Jos tämä toteutuu, sydänlihasvaurion ja sydämen vajaatoiminnan hoito mullistuvat kokonaan, mutta siihen menee vielä ainakin 10–20 vuotta”, Heikki Ruskoaho kertoo.
Pika-apua potilaille ei siis ole luvassa. Perjantaina alkaneessa sydäntutkijoiden kokouksessa tuli ilmi, että sydämen vajaatoiminta on edelleen yleinen ja tappava ongelma, johon kaivataan kipeästi uudella tavalla vaikuttavia lääkkeitä.
Sydämen vajaatoiminnan taustalla on sydänlihaksen vaurio, jonka on aiheuttanut esimerkiksi infarkti tai sepelvaltimotauti. Sydämen vajaatoiminnan ennuste on huonompi kuin vaikkapa joidenkin syöpätyyppien.
”Kun se tunnistetaan, puolet potilaista menehtyy jo viidessä vuodessa”, Ruskoaho jatkaa.
Yhä useammat potilaat toipuvat infarktista, sillä sen hoito on tehostunut, mutta heille jää sydämeen pieni vaurio ja myöhemmin kehittyy vajaatoiminta.
Sydämen vajaatoiminnandiagnostiikka ontuu, vaikka sen tunnistamiseen on käytettävissä hyvät testit.
”Ongelmana on, miten sydämen vajaatoiminta tunnistetaan. Monet tilanteet aiheuttavat samanlaisia oireita”, Ruskoaho toteaa.
Potilailla on voimattomuutta, väsymystä ja hengenahdistusta. Nestettä kertyy elimistöön, ja jalkoihin tulee turvotuksia.
Oireiden lisäksi vajaatoiminta voidaan tunnistaa ultraääni- ja röntgentutkimuksilla sekä määrittämällä verestä sydänhormonipitoisuus. Verikoe on edullinen, yksinkertainen ja nopea, mutta sitä ei käytetä Ruskoahon mukaan tarpeeksi.
Vajaatoiminnan nykyinen lääkehoito parantaa kyllä ennustetta ja pidentää elinikää, mutta se on silti pitkälti taudin etenemistä hidastavaa ja oireita lievittävää. Se ei paranna vajaatoimintaa.
”Vaikka käytettäisiin parhaita lääkkeitä, vaikeissa tapauksissa joudutaan usein sydämen siirtoon”, Ruskoaho muistuttaa.
Kun potilaalle kertyy sidekudosta sydämen vasemman kammion seinämään, seinämä jäykistyy ja pumppauskyky alenee. Tilanne voi johtaa rytmihäiriöön ja potilaan menehtymiseen.
Arviolta yksi–kaksi prosenttia terveydenhuollon kustannuksista johtuu sydämen vajaatoiminnasta, sillä se lisää sairaalajaksoja.
Sydän- ja verisuonitaudit säilyvät maailman kuolleisuustilastojen ykkösenä. Ruskoahon mukaan taudit eivät vähene, vaan ne siirtyvät myöhemmälle iälle.
Lauantaina jatkuvaan huippututkijoiden kokoukseen osallistuu noin 80 henkeä eri puolilta maailmaa.