Oulu
Rintakipujen yllättäessä moni potilas hakeutuu hoitoon yhä liian myöhään. Pohjois-Pohjanmaan Sydänpiirin puheenjohtaja, professori Antero Kesäniemi Oulun yliopistollisesta sairaalasta sanoo tämän johtuvan siitä, että valistuksesta huolimatta sydäninfarktin oireita ei tunneta kyllin hyvin.
Tämä on surullista jo siksikin, että terveydenhuollon uuden teknologian hyödyt eivät auta hidastelijoita.
Sydäninfarktin ilmaantuvuutta, siinä tapahtuvia muutoksia ja hoitokäytäntöjä on seurattu vuodesta 1993 lähtien Finami-tutkimuksella, jonka kohdealueina ovat Oulu, Kuopio, Joensuu sekä Turku.
Tutkimuksen mukaan sydäninfarktit ovat vähentyneet kaikilla alueilla. Sen sijaan ennen sairaalaan saapumista tapahtuneet kuolleisuusluvut eivät ole infarktitapauksissa juurikaan muuttuneet. Kesäniemen mukaan tämä viittaa siihen, että ihmiset ovat epätietoisia siitä, milloin hoitoon pitäisi hakeutua.
"Naiset ovat miehiä ripeämpiä; huomattava osa miehistä jää odottelemaan liian pitkään."
Nitron pitäisi tehota vartissa
Jos voimakas rintakipukohtaus yllättää ensimmäisen kerran, on syytä hakeutua selvittämään, mistä on kyse.
Jos taas potilaalla on ollut ennenkin sydänsairauksia ja kipukohtaus keskellä rintaa mahdollisesti säteilee kaulaan tai vasempaan olka- tai käsivarteen, on syytä pistää vipinäksi. Erityisen kiire tulee silloin, jos lääkitys on jo määrätty.
"Nitro on erittäin hyvä lääke. Sen pitäisi vaikuttaa kymmenessä, viimeistään viidessätoista minuutissa. Jos kipu vain jatkuu ja voimistuu, silloin täytyy lähteä hoitoon", Kesäniemi neuvoo.
Sydänperäinen oire voi hyvin helposti jäädä huomaamatta. Kesäniemen mukaan yksi oire voi olla se, että ihminen hengästyy pienessäkin rasituksessa. Kipuja ei välttämättä ole, mutta henkilö ei pystykään nousemaan rappuja hengästymättä.
"Oireet voivat olla erikoisiakin riippuen siitä, mikä sepelvaltimo on vaurioitunut. Esimerkiksi oikean sepelvaltimon puolella olevat vauriot saattavat ilmaantua hellittämättömänä niskakipuna."
Pallolaajennuksia yhä liian vähän
Potilaan hoitoon hakeutumisen nopeus vaikuttaa muun muassa hoitokeinojen valintaan. Kesäniemi sanoo, että jos sairaalaan tullaan liian myöhään, esimerkiksi verihyytymän liuotushoito ei enää onnistu.
Sydäninfarktien määrää on vähentänyt paitsi ihmisten elintapojen kohentuminen mutta etenkin 90-luvulta lähtien yhä enemmän myös moderni teknologia: pallolaajennukset, ohitusleikkaukset ja tehokkaat lääkehoidot.
Kesäniemen mielestä etenkin pallolaajennukset ovat Suomessa aivan liian vähän käytetty hoitomuoto. Tutkimukset osoittavat, että Oulussa tehtiin viime vuosikymmenellä selvästi enemmän pallolaajennuksia kuin vaikkapa Turussa.
"Mutta Oulussakin alle 75-vuotiaista vain alle 30 prosentille tehtiin pallolaajennus. Kansainvälisesti verrattuna osuuden tulisi olla selvästi suurempi."
Kesäniemi tuskittelee sitä, että nykyään tuijotetaan liikaa esimerkiksi vain jonkin hoitomuodon välittömiä kustannuksia. Toinen ongelma piilee siinä, että kaikki alat vaalivat vain omia kustannuksiaan.
"Edes valtio ei katso kokonaisuutta. Teknologia tuo näennäisesti kustannuksia lyhyellä aikavälillä. Jos pallolaajennus tehdään ajoissa, sydänlihakseen ei tule vaurioita. Tällähän on huikeita vaikutuksia siihen, pysyykö ihminen työkykyisenä tai pysyykö vanha ihminen toimintakykyisenä vai laitostuuko hän", Kesäniemi huomauttaa.
Pohjois-Pohjanmaan Sydänpiiri juhli viikonlopun aikana 30-vuotista taivaltaan. Tapausta juhlittiin Oulussa muun muassa seminaarein ja konsertein.