Sveitsi jakautuu neljään kulttuuri- ja kielialueeseen, mikä näkyy myös keittiössä. Italian kanssa yhteistä ovat polenta, risotot ja pasta. Itävallasta tulevat makeat jälkiruoat ja tietenkin struudeli, omenaleivonnainen. Saksa ja Ranska ovat myös vaikuttaneet maan ruokakulttuuriin.
Sveitsiläisestä keittiöstä useimmille tulevat mieleen ensimmäisenä raclette, juusto- ja lihafondyy sekä perunasta paistettu rösti, jota jokainen kantoni valmistaa omalla tavallaan. Tai maailmankuulu sveitsiläinen suklaa. Ensimmäisenä maailmassa maitosuklaata valmisti sveitsiläinen Daniel Peter vuonna 1875 ja Rudolph Lindt keksi hieman myöhemmin valaa suklaan muotteihin.
Zürichistä syntyisin oleva viisi vuotta Oulussa asunut kokki Rolf Wittwer on suunnitellut ravintola Upseerikerholle sveitsiläisen ruokaviikon ensi viikoksi. Hänen mukaansa sveitsiläisissä kodeissa nautitaan yksinkertaisia aterioita, joissa hyödynnetään maatalouden raaka-aineita tai vuoristojärvistä ja puroista saatavia kalalajeja. Suosikkeja ovat myös pateet.
Rolf Wittwer on valinnut kotikeittiössäkin helposti toteutettavan sveitsiläisen kokonaisuuden. Alkuruokana voi nauttia Baselin keittoa, jota hänen kotimaassaan suositaan myös illanistujaisten päätteeksi juustoraasteen ja leivän kera.
Pääruoaksi valmistetaan kampelafileetä tai aito sveitsinleike. Keitetyt potut voisi korvata vaihteeksi spätzlillä, röstillä tai polentalla, Rolf Wittwer ehdottaa. Jälkiruokana maistuu varmasti mannavanukas, jonka monet suomalaiset muistavat isoäitiensä keittiöstä. Silloin se tarjottiin rusinasopan kera. Sveitsiläinen versio syödään makean punaviinikastikkeen kera.
Sunnuntaiaamun kiireettömään hemmotteluun kuuluvat sanomalehti, maitokahvi ja suomalaisen pitkon näköinen leipä, joka leivotaan valmiiksi edellisenä iltana. Sunnuntaileivän päälle voidellaan sekä voita että hilloa.