Sveitsiläiset kävivät Suomessa tutustumassa tieteentekijöiden ja teknologiayritysten verkostoitumiseen peräti 70 hengen delegaation voimin. Torstaina he esittelivät bio- ja nanoteknologiaa myös Medipoliksessa Oulussa.
Koko vierailu sai alkunsa siitä, että Sveitsin Suomen suurlähettiläs kehotti maanmiehiään tutustumaan ennen kaikkea Ouluun, kertoo talousministeriön vientimarkkinointiosaston johtaja Thomas Hafen. Sana levisi ja 1,5 vuoden valmistelujen päätteeksi Helsingin ja Oulun visiitille ilmoittautui yli kolme kertaa enemmän tieteen, yritysten ja koulutuksen edustajia kuin normaalimatkoilla,
Hänen mukaansa matkalla onkin benchmarkattu suomalaista teknologiamallia ja todettu se tehokkaaksi: "Haluamme tehdä työtä parhaiden kanssa", Hafen toteaa.
"Me olemme kyvykkäitä johtamaan säästeliäästi ja tehokkaasti", kehaisee KTI:n eli Tekesiä vastaavan organisaation pääsihteeri Ulrich König. Suomalaiset taas osaavat verkottaa, hän arvioi ja hämmästelee erityisesti sitä, miten eri tahojen yhteinen strategiatyö toimii. "Meillä jokainen laitos tekee vain oman strategian."
Sveitsin bioteknologian on arvioitu olevan viidenneksi vahvinta maailmassa. Mutta vuodesta 2000 lähtien on erityisen panostuksen kohteena ollut myös nanoteknologia. Herätyksen alalle antoi professori Heinrich Rohrerin 80-luvulla rasteritunnelimikroskoopistaan saama Nobel-palkinto.
Nykyään Sveitsi investoi muita maita voimallisemmin nanoteknologiaan. Tavoitteena on liittää kelloteollisuudesta periytynyt "mikro-osaaminen nano-osaamiseen", kertoo Monika von Zumbühl Sveitsin kansallisten yliopistojen - siis Lausannen ja Zürichin teknisten korkeakoulujen - neuvostosta.
Fysiikkaa, kemiaa ja bioteknologiaa risteyttävää, pikkuriikkisiä ainesosia yhdistelevää nanoteknologiaa prepataan varsinkin nelivuotisen soveltavan Top Nano 21 -ohjelman nimissä. Sitä varten on varattu jo nyt 72 miljoonaa Sveitsin frangia. Ja lisää on luvassa.
Hankkeita tässä KTI:n alaisessa ja myös kansainvälisesti avoimessa nano-ohjelmassa on jo noin 200. Yrityksiä on mukana 150.