Aurinko helli Suviseuroja lauantaina.
Porotus tuli käytännössä pilvettömältä taivaalta, joten etenkin perheen pienimmät ja seniorit hakivat suojaa auringolta. Auringossa itse viihtyvä kokemäkeläinen Leila Peiponen pohti varjoisien paikkojen vähyyttä Suviseuroilla.
-- Niitä voisi olla enemmän.
Varjoa ja vettä tarjoava vanhusten levähdyspiste olikin lauantaina kovassa käytössä. Järjestäjät myös muistuttavat säännöllisin väliajoin koko alueella kuuluvissa kuulutuksissa nestetasapainosta huolehtimisen tärkeydestä.
Moni hengähtää ohjelman lomassa omalla tai tuttavien asuntovaunulla esimerkiksi aterioinnin yhteydessä. Myös ruokateltat ja myyntipisteet tarjoavat varjoa ja virkistystä uupuneille.
Vapaa-ajan ongelmia ei seuroilla monenkaan kohdalla esiinny.
-- Aika menee niin nopeasti, että ihan hämmästyy, kun ilta tulee, Leila Peiponen sanoo. -- Ohjelman ohessa ei syömisen, lepäämisen ja tuttujen kanssa keskustelemisen lisäksi muuta ehdi tehdäkään. Matka ruokailemaankin saattaa venähtää tunniksi, kun tuttuja tulee niin paljon vastaan, Peiponen nauraa.
Sateeseen varautuneet luovivat itselleen varjoa paahtavan auringon alla.
Auringonvarjon virkaa toimittaneita avattuja sateenvarjoja näkyi siellä täällä.
-- On tärkeää levätä välillä. Ohjelmaa voi silti seurata kaiuttimien kautta koko ajan, Rantsilasta seuroille tullun Anja Myllynen toteaa.
Juhani Nousiainen ja Mauri Kaasinen näkevät tuttuja pääasiassa seurakentällä liikkuessaan. Joensuulaisen Kaasisen pitävät kiireisenä työvuorot liikennetoimistossa.
Tyttöjen perheitä ehditään silti käydä tapaamassa näiden asuntovaunuilla.
-- Juotiin kahvit ja otettiin päiväunet, kun oli niin mukavat tuolit, Kaasinen myhäilee.