Suur­lu­kio tarjoaa va­lin­nan­va­paut­ta

Pari viikkoa sitten muiden koulujen ohessa avasi ovensa myös Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio. Nyt lukio imaisee päivittäin sisäänsä yli 600 oppilasta. Suureen oppilasmäärään on päästy yhdistämällä Kuusiluodon ja Toppilan lukiot. Mutta miten sujuu rinnakkaiselo kahdesta eri koulusta tulleilla oppilailla?

Laura Koivula (vas.), Pietu Kotila ja Aino Putaala suorittavat lukio-opintojaan Oulun suurimmassa lukiossa.
Laura Koivula (vas.), Pietu Kotila ja Aino Putaala suorittavat lukio-opintojaan Oulun suurimmassa lukiossa.

Kirjoittaja ja kuvaaja kuuluvat Kalevan nuorten kirjoittajien ryhmään.

Pari viikkoa sitten muiden koulujen ohessa avasi ovensa myös Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio. Nyt lukio imaisee päivittäin sisäänsä yli 600 oppilasta. Suureen oppilasmäärään on päästy yhdistämällä Kuusiluodon ja Toppilan lukiot. Mutta miten sujuu rinnakkaiselo kahdesta eri koulusta tulleilla oppilailla?

"Hyvin sujuu", vakuuttavat Laura Koivula, Pietu Kotila ja Aino Putaala. Aino aloittaa OSYL:la ensimmäistä lukiovuottaan kun taas Kuusiluodossa lukion aloittaneella Lauralla ja Toppilan lukiosta tulleella Pietulla edessä on kolmas lukuvuosi.

Eroja kuusiluotolaisissa ja toppilalaisissa ei nuorten mukaan ole. "Oikeastaan Toppilasta tulleita ei edes tunnista 180 uuden ykkösluokkaisen joukosta", Laura nauraa.

Oppilaiden yhteensopeutumista on helpottanut kahden vuoden siirtoaika. Tuolloin kursseja oli mahdollisuus käydä niin Toppilan kuin Kuusiluodonkin yksiköissä. Myös Pietu suoritti kursseja Kuusiluodossa jo ensimmäisenä lukiovuonna. "Siirtymäaikana ehti jo tutustua toisenkin koulun oppilaisiin ja opettajiin, mikä kyllä auttoi sopeutumisessa", Pietu kertoo.

"Sitä ehti myös tottua ajatukseen suuresta oppilasmäärästä ja uusista tiloista", vahvistaa Laura.

Lukuvuoden alku toi myös lauman uusia opettajia. Kun on tottunut omaan opettajakuntaan, tuovat uudet opettajat vaihtelua. "Vaatii tietenkin totuttelua, koska opetustyylit ovat opettajilla usein erilaisia", nuoret kertovat. "Mutta yleensä kaikenlainen nuiva suhtautuminen johtuu vain ennakkoluuloista ja karsiutuu kyllä ajan myötä."

Uusien opiskelutovereiden ja uusien opettajien ohella opiskelijat saivat myös uudistetut koulutilat. Tilapulmia on helpotettu kunnostamalla kellaritiloihin lisää luokkatiloja, mutta heikkouksiakin löytyy vielä. "Tyttöjen vessa on liian pieni. Siinä ei ole huomioitu suurta oppilasmäärää, joten vessa on kyllä välitunneilla aivan tukossa", Laura huomauttaa.

Muuten rakennuksen kunnostus saa nuorilta kiitosta. "Hienosti on osattu säilyttää Kuusiluodon vanha leima, mutta tuoda kuitenkin sekaan jotain uutta, kuten moderneja lamppuja", nuoret kehuvat. Kiitosta saa myös ruokalatilan kaksinkertaistaminen, mikä ei tosin kokonaan ratkaissut ruokailun tilapulmia. "Miten te ennen mahduitte syömään?" Aino päivittelee. "Ei me mahduttukaan", nauraa Laura.

Suuri oppilasmäärä ei aiheuta ongelmia. "Tosin näin alkuun tuntuu hieman oudolta, kun ympärillä on niin paljon uusia ihmisiä. Aivan kuin olisi joka päivä uudet oppilaat", Aino toteaa. "Ja silloin, jos yrität löytää jonkun tietyn ihmisen, alkaa tulla ongelmia", jatkaa Laura.

Nuorille suuri oppilasmäärä merkitsee kuitenkin ennen kaikkea mahdollisuutta uusiin kaverisuhteisiin.

Lukiolla on varaa tarjota opiskelijoille valinnanvapautta kurssien suhteen. "Tottahan se on, että kursseja on paljon, kun kahden eri tavalla painottuneen lukion kurssit tuodaan yhteen", toteaa Pietu. Toppilan lukio painottui kuvaamataitoon ja Kuusiluodon lukio ilmaisutaitoon. Lisäksi kurssivalikoima on laaja esimerkiksi kielissä.

"Suuri lukio tuo myös suuret ryhmäkoot. Ryhmissä saattaa olla nelisenkymmentäkin oppilasta", Laura toteaa. Suurista opetusryhmistä huolimatta kaikki halukkaat eivät aina mahdu kursseille. "Pitää olla nopea, että ehtii ilmoittautua kaikille haluamilleen kursseille", Pietu toteaa. "Jos jää hidastelemaan, joutuu valitsemaan jäljelle jäävistä. Ja jos joltain kurssilta opiskelija jää pois, on oven takana lähes aina odottamassa uusi opiskelija sisäänpääsyä."

Ilmoita asiavirheestä