Suurin osa hel­sin­ki­läis­pa­peis­ta olisi valmis vih­ki­mään ho­mo­pa­re­ja – katso jät­ti­ky­se­lyn tu­lok­set

Suurin osa helsinkiläispapeista olisi valmis vihkimään homoliiton, selviää Lännen Median papeille tekemästä kyselytutkimuksesta.

Suurin osa helsinkiläispapeista olisi valmis vihkimään homoliiton, selviää Lännen Median papeille tekemästä kyselytutkimuksesta. Papeilta kysyttiin muun muassa: ”Olisitteko pappina valmis vihkimään samaa sukupuolta olevan parin?”

Tähän kysymykseen vastasi kaikkiaan 364 pappia, joista 60 prosenttia kertoi, etteivät he ole valmiita vihkimään samaa sukupuolta olevia pareja.

Helsinki erottuu kyselyn aineistosta omaksi saarekkeekseen, sillä 60 prosenttia (43/72) kysymykseen vastanneista pääkaupungin papeista on valmis vihkimään homoparin. LM:n kyselyyn osallistui peräti puolet (80) Helsingin seurakuntien papeista. Heistä kahdeksan ei halunnut vastata vihkimiskysymykseen.

Muualla Suomessa enemmistö papeista pitää kirkon nykyistä avioliittokäytäntöä riittävänä.

Tampereen seudun papeista 46 % (37/80) on valmis vihkimään homoparin. Turun seudulla prosenttiosuus on 43 (19/44).

Oulun seudun papeista 35 % (17/48) on valmis vihkimään samaa sukupuolta olevia. Lappilaisten vastaajien joukossa osuus putoaa 17:ään prosenttiin (5/29).

– Tulokset ovat vakuuttavia. Vastausprosentti on jopa parempi kuin papeille tehdyissä kyselytutkimuksissa yleensä, arvioi kirkkososiologian tutkija Kati Niemelä Helsingin yliopistosta.

Niemelä on tutustunut LM:n pappikyselyn koko 92-sivuiseen aineistoon. Kysely lähetettiin 835 luterilaisen kirkon papille LM:n lehtien levikkialueella sekä Helsingissä ja Vantaalla. Siihen vastasi 382 pappia. Kirkkoherroja kyselytutkimukseen vastasi 58, joista yksitoista on Helsingistä.

Avoimien vastausten perusteella Niemelä päätyy siihen tulokseen, että papiston asenteet ovat voimakkaassa muutoksessa hyväksyvämpään suuntaan.

Kirkkoherrat pohtivat kantojaan

Kymmenet papit kirjoittavat, että he saattavat olla valmiita muuttamaan käsityksiään avioliitosta.

– En ehkä tällä hetkellä, mutta matka jatkuu ja aika näyttää, miten oma ajatukseni kehittyy ja kypsyy. Kyse on myös kirkon yhteisestä kasvuprosessista, kirjoittaa kirkkoherra Keski-Pohjanmaalta.

– Asia ei ole tässä vaiheessa ajankohtainen, koska kirkon on käytävä oma sisäinen keskustelunsa. Siunaamaan olisin kyllä valmis myös samaa sukupuolta olevan parin, toinen kirkkoherra kertoo.

– Jos kirkossa päädytään toisenlaiseen avioliittokäsitykseen kuin nykyinen, olen valmis harkitsemaan, kolmas kirkkoherra arvioi.

Kysymykseen vastasi 57 kirkkoherraa, joista 13 kertoi olevansa valmis vihkimään samaa sukupuolta olevia.

Kaksi kolmasosaa naispapeista on halukkaita vihkimään homoja

Suhtautuminen painottuu voimakkaasti sukupuolen mukaan. Miespapeista 73 prosenttia (174/237) ei ole valmis vihkimään samaa sukupuolta olevaa paria.

Naisista peräti 65 prosenttia (83/127) sen sijaan on valmis vihkimään homoparin.

– Naiset ovat näissä kysymyksissä olleet sekä perusväestön että kirkon työntekijöiden keskuudessa niitä, jotka ovat valmiimpia ajamaan tasa-arvo-asioita. Naiset ovat myös olleet paljolti niitä, jotka ovat ensimmäisinä olleet ajamassa samaa sukupuolta olevien kysymyksiä. Kun papeilta vuonna 2006 kysyttiin, olivatko he siunanneet samaa sukupuolta olevaa paria, vaikka kirkko ei ollut sitä hyväksynyt, ne, jotka sitä kertoivat tehneensä, olivat lähes yksinomaan naisia, Niemelä kertoo.

Ikä ei sen sijaan vaikuta yhtä merkittävästi pappien suhtautumiseen samaa sukupuolta olevien kirkolliseen vihkimiseen.

”Sanalla olen vihmonut, kastanut ja jakanut ehtoollista yhtä lailla hetero- kuin homoseksuaaleille”
Kyselyn tulos vahvistaa asenteiden muuttuneen papiston keskuudessa hyväksyvämpään suuntaan.

Samaa sukupuolta olevien vihkimistä kannattavat huomauttavat monissa vastauksissa, että käsitys avioliitosta on vahvasti sidoksissa aikakauteen.

– Luterilaisella kirkolla on kaksi sakramenttia, pyhää toimitusta, joita olen toimittanut kyselemättä osallistujien seksuaalisen suuntautuneisuuden perään. Sanalla olen vihmonut, kastanut ja jakanut ehtoollista yhtä lailla hetero- kuin homoseksuaaleille. Luterilaisessa kirkossa avioliitto ei ole sakramentti. Avioliitto on sopimus, jonka yhteisö / yhteiskunta tunnustaa. Tapojen historiassa voi havaita aikakausissa muutoksia, kehitystä kohti nykyisyyttä. Enää tyttärien arvoa ei lasketa karjan määrällä, jalkavaimot eivät kuulu perhepiiriin, vaimoja – leskeksi jääneitä – ei kierrätetä veljeltä toiselle, lapsia ei naiteta ikäjärjestyksessä, yli kansakunta- ja heimorajojen on tänä päivänä lupa solmia avioliitto, kumppani saadaan valita rakkauden perusteella tahdonliittoon – pian tämä oikeus on myös homoseksuaaleilla. Mikä ihmeen kynnyskysymys olisi vihkiä kahta toisiinsa rakastunutta ja sitoutumishaluista aikuista ihmistä, eräs vastaaja ihmettelee.

– Miksi en? Olenhan vihkinyt heteroparejakin. Samanlaisia ihmisiä tässä ollaan. En ole löytänyt mitään raamatullisia, tieteellisiä tai loogisia argumentteja, joilla voisin perustella kieltäytymistäni. Sen sijaan on monia kristinuskoon, inhimillisyyteen, ihmisoikeuksiin ja tutkimuksiin perustuvia argumentteja sen puolesta, että ihmisoikeuksien lisääminen lisää ihmisten hyvinvointia, terveyttä ja mielenterveyttä sekä myötätuntoa toisia ihmisiä kohtaan. Se on myös hyvin syvästi hengellistä, kuten kirkossa pitääkin olla, yksi vastaajista perustelee.

”Rakastan ihmisiä, mutten voi muuttaa Raamattua”

Toisaalta LM:n kyselytutkimuksen tulos antaa selkänojaa konservatiiveille, jotka puolustavat kärjekkäästi nykyistä vihkimiskäytäntöä.

– Raamatun opetus on 7-vuotiaalle lapsellekin täysin selvä ja ymmärrettävä. Vain tietoinen asettuminen kristinuskon opetuksen ja vuosituhantisen käytännön ulkopuolelle mahdollistaa tämän uuden tulkinnan. Kirkkokuri sanana kalskahtaa kovalta, mutta hengellisessä merkityksessä se on lauman puolustamista susia vastaan. Tällaisia mielipiteitä edustavat papit tulisi pidättää pappisviran toimittamisesta ja käytännön toimiin ryhtyneet erottaa kokonaan, eräs pappi kirjoittaa.

Kymmenet papit vetoavat Raamattuun, mutta ilmaisevat hyväksyntänsä homojen parisuhteille.

– Koska joutuisin muuttamaan Raamatun sanaa, etsimään oikein toden teolla kohtia, joita lukisin vihkimisessä. Ei se olisi enää kirkollinen vihkiminen, jos hyppäisin Raamatun sanan yli ja runoilisin itse. Pystyisin siihen kyllä, mutta se ei ole virkani vihkimyksen mukaista. Rakastan ihmisiä, mutten voi muuttaa Raamattua. Naispappeusperusteita löytyy Raamatusta suuntaan ja toiseen, muttei samaa sukupuolta olevien kiinteästä aviosuhteesta.

Pappien avoimia vastauksia pääset lukemaan lisää linkkien kautta:

Pappien avoimet vastaukset kysymykseen ovat luettavissa täältä (pdf)
Helsinkiläispappien vastaukset kysymykseen (pdf)
Vastauksia muualta Suomesta (pdf)