Liikenne: Sii­ka­joen­ky­läl­lä kaikki tie­tä­vät, missä on Suomen surkein tie – ­Ka­le­va testasi reitin

Luitko jo tämän: Kes­ki-ikää lä­hes­ty­vien naisten kuo­le­mat li­sään­ty­neet, ko­ro­na­ta­pauk­set eivät selitä kasvua

Pääkirjoitus: Seppien syn­ty­mi­nen vaatii myös lä­hi­ope­tus­ta ja oh­jaus­ta, ja nyt liian moni am­mat­tiin opis­ke­le­va jää niitä vaille

Lukijalta
Mielipidekirjoitus
Tilaajille

Suun terveys on saatava osaksi ko­ko­nais­ter­veyt­tä ja sille on löy­dyt­tä­vä tekijät

Koronaepidemia on kasvattanut THL:n laskelmien mukaan suun terveydenhuollon hoitovelan jo 1,3 miljoonaan potilaskäyntiin. Suurin hoitovelka on alueille, joilla koronatilanne on ollut hankalin sekä paikkakunnilla, jossa ammattilaisia siirrettiin koronatehtäviin, esimerkiksi näytteenottoon maan raja-asemille, satamiin ja lentokentälle.

Todellisuudessa hoitovelka on tätäkin suurempi, sillä luvussa eivät näy ne ihmiset, joilla on suussaan hoidontarvetta, mutta jotka eivät ole toistaiseksi hakeutuneet hoitoon. Rokotussuojan lisääntyessä myös tämä piilevä hoitovelka tulee lisäämään suun terveydenhoidon paineita.

Viivästyneen hoitoon hakeutumisen tai pääsyn vuoksi suun sairaudet ovat monella potilaalla edenneet, ja näin lisääntyy jatkossa vaativampien hoitojen tarve.

Lue Digiä 1 kk _vain 1 €_

Tutustu, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.