Su­ti­mi­nen ja tyh­jä­käyn­ti syövät työs­sä­jak­sa­mis­ta ja tulosta – tiivis työ­ter­veys­kump­pa­nuus auttaa vält­tä­mään jak­sa­mi­sen karikot

Aavan Janne Knuutinen, Susanna Sainsalo ja Pauli Waroma tietävät, että hyvinvoivat työntekijät, ihmiset, ovat valmiimpia rakentamaan parempaa maailmaa.

Yritys ei kasva ihmisistä huolimatta, vaan ihmisistä huolehtimalla.

Näin uskoo Lääkärikeskus Aava, joka tahtoo laajentaa ajatusta siitä, millä tavoin työterveyspalvelu voi auttaa työntekijöistä, ihmisistä, huolehtimisessa.

Perinteisessä ajattelussa työterveys on tarkoittanut sitä, että työterveysammattilaisen vastaanotolle pääsee ja sairauslomaa saa sitä tarvitessaan. Aavan markkinointi- ja viestintäjohtaja Pauli Waroma tunnustaa tämän perustyön arvon.

Hän kuitenkin tähdentää, että parhaimmillaan työterveys havaitsee työkykyriskit jo ennen kuin tilanne eskaloituu sairauspoissaoloiksi ja tukee yritystä mielekkään ja hyvinvoivan työilmapiirin rakentamisessa.

”Tärkeintä on, että ihminen kokee olevansa mielekkäässä työssä ja arki soljuu mukavasti eteenpäin, mitä tunnetta meillä on kyky ja halu edistää työpaikoilla”, Waroma valaisee.

Erityisesti tieto- ja asiantuntijatöissä runsaiden työuupumusten taustalta Waroman mukaan kuultaa usein se, että tunne työnteon mielekkyydestä on hapertunut. Johtui se sitten puutteista johtamisessa tai väsyttävistä työskentelytavoista, voi työterveys auttaa tunnistamaan uupumisen juurisyyt.

”Jos huomaamme jonkin työntekijäryhmän olevan vaarassa uupua, voimme välittömästi nostaa asian esiin ja tarjota tukeamme tilanteessa”, Waroma taustoittaa.

Ei resurssi, vaan ihminen

Waroma kertoo, että Suomen mittakaavassa työtekijöiden pahoinvointi on merkittävä tuloksenteon jarru. Pahan olon aiheuttama sutiminen ja tyhjäkäynti ovat ennen kaikkea inhimillinen tragedia, mutta syövät myös yrityksen kilpailukykyä.

”Tärkein tehtävämme on osoittaa tulosten kautta yrityksille, että ne voivat paremmin, kun työntekijät voivat paremmin. Hyvinvoivat ihmiset ovat valmiimpia rakentamaan parempaa maailmaa”, Waroma niputtaa.

Aavan kaupallinen johtaja Janne Knuutinen nyökyttelee ja lisää kaiken perustuvan inhimilliseen lähestymiskulmaan.

”Ei mennä prosessit ja tehokkuus edellä, vaikka nekin ovat tärkeitä. Pitää kuitenkin muistaa, kumpi palvelee kumpaa. Ihminen prosessia vai prosessi ihmistä”, Knuutinen muistuttaa.

Janne Knuutinen tietää Aavaa edeltävästä esihenkilökokemuksestaan, kuinka hyvältä tuntuu se, kun työterveyskumppanin tukeen ja opastukseen voi luottaa kaikissa tilanteissa.

Aava ajatteleekin asiakassuhteitaan ennen kaikkea kumppanuuksina, ja kuten suhteissa yleensä, tässäkin olennaista on aito kuuntelu, välittäminen ja keskustelu.

”Yhteistyön on oltava välitöntä. Aito yhteistyö auttaa meitä kuulemaan ja huomaamaan asiakkaan tarpeet. Työterveyspalveluissa one size ei todellakaan fits all, vaan jokaisella ihmisellä ja yrityksellä on omat tilanteensa ja tarpeensa”, Knuutinen toteaa.

Piilevät työkykyriskit näkyviin ja aisoihin

Knuutisen mukaan tiivis kumppanuus ja ihmisistä välittäminen voi tarkoittaa konkreettisesti sitä, ettei ihmisiä hoideta vain yksittäistapauksina, vaan tietosuojan sallimissa rajoissa kaikista kohtaamisista piirretään työhyvinvoinnin kokonaiskuvaa.

Näin piirtyy laajempi tarina työhyvinvoinnin tolasta. Ovatko työterveyskäynnit oire jostakin piilevästä juurisyystä? Kun juurisyy tunnistetaan, voidaan toimenpiteet kohdistaa sen hoitamiseen oireiden sijasta.

”Niitä ei tekoäly tunnista. Me tunnistamme, sillä kuuntelemme aidosti ihmistä. Olemmehan Aava”, Knuutinen linjaa.

Piilevien työkykyriskien jäljille päästään tehokkaasti myös Aavan kehittämällä Aisti Health -kyselyllä. Kyseessä on laaja hyvinvointianalyysi, joka piirtää kattavan kuvan työntekijän ja työyhteisön työkykyriskeistä mutta myös vahvuuksista.

”Aistilla saadaan kaivettua esiin piileviä työkykyriskejä jo ennen vastaanotolle lähtemistä. Vastaanotolle tultaessahan tilanne on jo hyvin pitkällä, mikä ei ole kenenkään edun mukaista”, Knuutinen valottaa.

Harva meistä osaa arvioida tilanteen ollessa päällä oman palautumisensa tai itsensä johtamisen haasteita. Aisti kuitenkin tuo haasteet päivänvaloon.

”Aisti osaa kysyä oikeat kysymykset, joilla saadaan tuotettua vahvaa dataa, jolla puolestaan voidaan ruveta rakentamaan vaikuttavia työterveystekoja”, Knuutinen summaa.

Susanna Sainsalo kertoo Aavan tarjoavan esihenkilöille tukea ja työkaluja hyvinvoivan työyhteisön rakentamiseen.

Esihenkilöt paljon vartijoina

Oulun Aavan myyntipäällikkö Susanna Sainsalo analysoi, että esihenkilöillä on valtava vastuu työhyvinvoinnista, mutta usein puutteelliset työkalut ja tuki. Opastava ja tukeva työterveys voi tällöin olla kultaakin kalliimpaa.

”Erityisesti tämä korostuu pienemmissä yrityksissä, joissa ei ole HR-osastoa ja esihenkilö joutuu olemaan monen alan asiantuntija”, Sainsalo pohtii.

Sainsalo toteaakin, että Aavan tavoitteena on auttaa esihenkilöitä onnistumaan työssään sekä siten rakentamaan kestävää työhyvinvointia. Oli kyse sitten välittömästä avun tarpeesta tai ennakoivasta koulutuksesta ja valmennuksesta, tarkoitus on, että yrityksen joka tasolla voidaan hyvin.

”Meille kaikki asiakkaat ovat arvokkaita. Oli kyseessä iso tai pieni yritys, olemme kiinnostuneita kaikista ihmisinä”, Sainsalo rohkaisee.