Virallinen totuus ei tyydytä kainuulaisia susista puhuttaessa. Sanomalehti Kalevan lauantaina Hyrynsalmen Ukkohallassa järjestämä petotietoisku keskittyi odotetusti susiin. Kainuun metsästäjät ja poromiehet ovat vakuuttuneita, että arviot noin 200 suden kannasta ovat rankasti alakanttiin.
Kainuun Erätulet -tapahtuman yhteydessä järjestetty susikeskustelu veti väkeä paikalle salin täydeltä. Kuhmosta paikalle tultiin varta vasten tilausbussilla. Paneeliin kutsuttu kuhmolainen, susiakin metsästävä Lasse Mikkonen kirvoitti parituntisen keskustelun ensimmäiset aplodit värikkäällä arviollaan Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen susilaskennasta.
"Nämä tutkijat ovat nuoria kettutyttöjä, jotka polttavat kynttilöitä ja viettävät muistohetkiä laillisesti kaadettujen susien muistolle. RKTL:n luvut ovat aivan liian pienet, sillä jo kuuden itäisen Suomen kunnan jälkilaskennassa päädyttiin yli 300 suteen", Mikkonen laukoi.
Tutkija Ilpo Kojola tyrmäsi Mikkosen arviot laitoksen tutkijoiden habituksesta ja muistutti, ettei jälkilaskenta kerro susiyksilöiden määrää. Kainuussa susia on kuitenkin Kojolankin mielestä liikaa: jos tiheys olisi sama koko maassa, Suomessa jolkottelisi yli 800 hukkaa.
Suomi jo susikäräjillä
Susien laskeminen on väkisinkin enemmän tai vähemmän arviokauppaa. Eläimet liikkuvat tuhannen neliökilometrin reviirillä, eikä kaikkia voi varustaa paikannuspannoin. Myös liike itärajan yli on vilkasta. Vaaditut susien siirtoistutukset olisivat Kojolan mielestä rahanhukkaa, sillä susi kipaisee äkkiä takaisin mieluisille jahtimaille.
Susikannan hoidosta vastaavan maa- ja metsätalousministeriön ylitarkastaja Sauli Härkönen kertoi, ettei kiitoksia juuri kuulu sen paremmin suden suojelijoilta kuin kannan pienentämistä vaativilta.
"Arvostelijan rooli on helppo, sillä hänen ei tarvitse useinkaan kantaa varsinaista vastuuta. Suden suojelumääräyksien lieventämiseen ei ole EU.ssa poliittista tahtoa. Päinvastoin, Suomi on haastettu EY:n tuomioistuimeen, koska Euroopan komissio katsoo Suomen rikkovan susien metsästyslupia myöntäessään luontodirektiivejä", Härkönen muistutti.
Anu Salminen Luonto-liiton susiryhmästä piti arveluja suden vaarallisuudesta ihmiselle varsin teoreettisina. Hänen mukaansa salaman iskua on syytä pelätä enemmän kuin suden hyökkäystä. Salminen kyllä yhtyi näkemykseen, jonka mukaan susikanta pitäisi saada leviämään maahan nykyistä tasaisemmin.
Poromiehet piinassa
Paneelissa peräänkuulutettiin myös laajempaa keskustelua petoasioiden yhteiskuntapoliittisesta merkityksestä. MTK Kainuun puheenjohtaja, hyrynsalmelainen Esa Kemppainen sanoi, ettei nyky-yhteiskunnassa kenenkään pitäisi joutua elämään suden pelon alla. Kuitenkin Kuhmon perukoilla äidit vahtivat ulkoilevia lapsiaan kivääri käden ulottuvilla ja ylimääräisiä koulukuljetuksia järjestetään.
Kainuun riistapäällikön Jukka Keränen mielestä suurpetokantojen hoidosta pitäisi voida päättää nykyistä paremmin kansallisella tasolla. "Suomi on sivistysvaltio ja pystyy hoitamaan petoasiansa ilman Brysselin ohjausta", Keränen totesi.
Poromiesten terveiset keskusteluun olivat selvät: susia on jo niin paljon, että koko elinkeinon kannattavuus on vaakalaudalla. Poromies Reijo Kenttälä Pudasjärveltä kertoi tapauksesta, jossa yhden miehen tokasta katosi sata poroa susiparin ilmestyttyä seudulle. Korvaukset eivät tyydytä sen paremmin poro- kuin koiramiehiäkään.
Lue myös:Karpela toivoo susia etelään