Aikanaan 1800-luvun lopulla ja vielä 1900-luvun alussa kirkon kirjoihin merkittiin toisinaan pikkulapsen kuolinsyyksi "susi vei". Merkintä tarkoitti sairaita, vammaisia ja vaikeasti hoidettavia lapsia, joita uupuneet vanhemmat jättivät heitteille metsään.
Naisten tekemiä lapsensurmia tapahtui vielä 1900-luvun alkupuolella paljon, ja sen takia useita naisia joutui vankilaan. Lauerman mukaan avioliiton ulkopuoliset lapset aiheuttivat häpeää, eikä henkistä tukea ollut saatavissa. Silloin ei myöskään ollut neuvolajärjestelmää tai synnytyssairaalaa.
Lapsien lukumäärä henkirikosten uhrina väheni toisen maailmansodan jälkeen, kun elintaso kasvoi ja palvelujärjestelmät kehittyivät. 1970-luvulta alkaen tapaukset ovat vähentyneet voimakkaasti tähän päivään saakka.
