Sudoku on villinnyt suomalaiset. Useimmat ovat kokeilleet sitä ja monet ovat tulleet lähes riippuvaisiksi, kun taas toiset ovat alkuinnostuksen jälkeen kyllästyneet sudokuun. Uutena ristikkomarkkinoille asteli syksyllä survo. Sitä on vielä harvassa lehdessä, mutta netissä ristikoita löytää.
Jotkut povaavat survosta sudokun kilpailijaa. Suomen puzzle-harrastajien Ahaa!-yhdistyksen oululainen puheenjohtaja JP Ikäheimonen ei ole monta survon harrastajaa tavannut, mutta on ratkonut niitä jonkin verran itse. Hän ei usko, että survosta tulee sudokun kaltainen suosikki.
"Siinä survon puolestapuhujat ovat oikeassa, että se vaatii päättelyä enemmän kuin sudoku, joka on kaavamainen ristikko", Ikäheimonen selittää. Survo vaatii oivallusta ja innostusta laskemiseen. Ilman muistilappua tehtävästä ei juuri selviä.
Kahta pulmatehtävää yhdistää se, että molemmissa pannaan numeroita ruudukkoon, ja yhden numeron laittaminen yhteen ruutuun vaikuttaa siihen mitä toiseen ruutuun voi kirjoittaa.
"Visuaalisesti ne ovat paljolti samanlaisia. On neliön ja suorakulmion muotoisia ruutuja, joihin pannaan numeroita", Ikäheimonen täsmentää.
Normaalissa sudokussa on yhdeksän kertaa yhdeksän ruutua yhdessä laatikossa. Ratkaisija sijoittaa kokonaisuuteen numeroita yhdestä yhdeksään, kuhunkin osaneliöön vain yksi kutakin.
Ratkaisukäytännössä suurin ero on se, että sudokussa ei tarvitse laskea, mutta survossa lasketaan koko ajan.
"Sudoku sopii niille, jotka eivät pidä matematiikasta tai eivät osaa laskea. Survoon pitää olla numeronpyörittelyintoa", Ikäheimonen päättelee. Vaikka hän itse pitää matematiikasta, häntä alkaa hirvittää, kun survo-tehtävässä kysytään kahdeksaa numeroa, joiden summa on 138.
Vaikka survon tyyppisiä yksittäisiä älytehtäviä on maailmalla liikkunutkin, ei kukaan ole aikaisemmin ideaa tuotteistanut. JP Ikäheimonen pitää matemaatikko, emeritusprofessori Seppo Mustosen kehittämää survo-ristikkoa uutena tehtävätyyppinä. "Hän on sen itse tehnyt ja määritellyt tehtävätyypin rajat."
Ikäheimonen uskoo, että survo voisi menestyä. "Se voisi helposti levitä ympäri maailmaa. Kehittäjä pystyy tarkistamaan, ettei ristikoihin ole kuin yksi ratkaisu ja päättelemään sen vaikeusasteen."
"Kun tehtäviä pystyy suoltamaan automaattisesti tietokoneella, mahdollisimman halvalla, mahdollisimman erilaisia ja kun niihin voi laittaa vaikeuspykälän, tuottaja pystyy syndikoimaan tehtävät ja myymäänkin niitä."
