Julistuksen Suomen itsenäisyydestä muotoili Pehr Evind Svinhufvudin johtama senaatti joulukuun alussa 1917. Tämä itsenäisyyssenaatti oli Suomen ensimmäinen oma hallitus, jonka senaattorit istuivat ryhmäkuvaan juhlallisesti pitkän työpöydän ääreen.
Pöydän ääreen istui myös liminkalaislähtöinen Eero Yrjö Pehkonen, senaatin maataloustoimikunnan apulaispäällikkö. Nykytermein Pehkonen oli 2. maa- ja metsätalousministeri. Ykköspaikalla istui Kyösti Kallio, Pehkosen puoluetoveri Maalaisliitosta.
Pehkosen tärkein tehtävä Svinhufvudin itsenäisyyssenaatissa oli torpparien vapautukseen johtavan lain valmistelu. Laki vuokra-alueiden lunastamisesta eli torpparilaki hyväksyttiin lopulta sisällisodan jälkeen kesällä 1918.
Eero Yrjö Pehkonen (1882–1949) oli Pehkosen sukutilan poika Ala-Temmekseltä. Hän kävi Oulun lyseon. Ylioppilaskevään jälkeen 1902 Pehkonen suuntasi Helsingin yliopistoon, mutta vaihtoi pian Mustialan maanviljelysopistoon, josta hän valmistui agronomiksi 1905.
Opintojensa jälkeen Pehkonen lähti Savoon, missä hän aluksi työskenteli opettajana Peltosalmen maanviljelyskoulussa Iisalmessa. Kuopion maanviljelysseuran sihteerinä ja konsulenttina hän oli vuosina 1907–1918.
Eduskuntaan Pehkonen valittiin Kuopion läänin läntisestä vaalipiiristä 1914 ja 1917.
Naimisiin Eero Yrjö Pehkonen meni kuopiolaisen Saimi Kosken (19881–1949) kanssa vuonna 1911.
Poika Ossi Pehkonen syntyi seuraavana vuonna. Hän työskenteli Jämsänkosken paperitehtaalla insinöörinä 1930-luvun lopulla. Naimaton nuori mies taisteli komppanianpäällikkönä talvisodassa ja kaatui 9. maaliskuuta 1940.
– Ainoan lapsen kaatuminen talvisodan lopulla oli kova isku ja surun pitkä varjo, kirjailija ja opettaja Kirsi Pehkonen Kuopion Vehmersalmelta kirjoitti viime itsenäisyyspäivänä Savon Sanomissa.
Eero Yrjö Pehkonen oli setä Kirsi Pehkosen isoisälle Johan Basilius Pehkoselle. Johan Pehkonen kuoli ryöstömurhassa 9. tammikuuta 1945 ajaessaan taksia Oulussa.
Kirsi Pehkonen kertoo, että Eero Yrjö Pehkonen johti tuolloin monen muun tehtävänsä ohella Suomen Punaisen Ristin hallitusta Oulussa, ja hän sai järjestettyä veljenpoikansa Johan Pehkosen vaimolle Rauha Pehkoselle työn SPR:n toimistosihteerinä.
Oulussa Eero Yrjö Pehkonen työskenteli pitkään maaherrana vuosina 1925–1948. Pienikokoinen virkamies sai jossain vaiheessa lisänimen ”Pätkä-Pehkonen”. Hän oli esillä pääministeriksi ensin vuonna 1937 ja myöhemmin vuoden 1940 lopulla.
Svinhufvudin itsenäisyysenaatin 1917–1918 jälkeen Eero Yrjö Pehkonen oli 28.5.1918 alkaen pari kuukautta Juho Kusti Paasikiven johtamassa senaatissa, mutta erosi siitä elokuussa 1918, kun hän ei tasavallan kannattajana voinut hyväksyä Paasikiven senaatin pyrkimystä saada Suomeen kuningasvalta.
Kevätalvella 1920 Eero Yrjö Pehkonen palasi maatalousministeriksi Rafael Erichin hallitukseen (1920–1921).
Oululainen historioitsijaMarkus H. Korhonen kuvasi Kalevassa (8.2.2002) maaherra Pehkosta pedanttiuden eli pikkutarkkuuden perikuvaksi. Hänen väitetään vahtineen, että lääninhallituksen lakimiehet tulivat ajoissa töihin.
Vaikka Pehkonen oli jäyhä ja pidättyväinen, hänet tunnettiin myös asiallisen ystävällisenä ihmisenä. Historioitsia Matti Lackmanin mukaan (Kaleva 27.4.2004) Pehkonen toimi maaherrana maltillisesti ja rauhoitteli Nivalan pulakapinan jälkilöylyjä kesällä 1932.
Sukujuhla tulossa
Suomen ensimmäinen hallitus, senaatti, toimi 27.11.1917–27.5.1918. Johtajana oli Pehr Evind Svinhufvud, maataloustoimikunnan päällikkönä Kyösti Kallio ja apulaispäällikkönä Eero Yrjö Pehkonen.
Senaatti antoi 4.12.1917 itsenäisyysjulistuksen, jonka eduskunta hyväksyi 6.12.1917. Sisällisodan aikana 1918 senaatti toimi Vaasassa.
Maalaisliittolaiset Kyösti Kallio ja Eero Yrjö Pehkonen jatkoivat 28.5.1918 aloittaneessa Juho Kusti Paasikiven senaatissa.Santeri Alkion linjan mukaisesti he olivat tasavallan kannattajia, kun loput Paasikiven senaatista ajoi kuningasvaltaa Suomeen. Kallio ja Pehkonen erosivat hallituksesta valtiomuotokiistan takia 17.8.1918.
Svinhufvudin itsenäisyyssenaatissa 1917 olleiden sukujen edustajat kutsutaan sukutapaamiseen 2. joulukuuta Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi.
Pehkonen toimi Oulun läänin maaherrana 1925–48. Valtioneuvoksen arvo hänelle myönnettiin 1947.
