Kun ajat ovat taloudessa kehnot, kannattaa suosia Suomessa tehtyjä tavaroita ja töitä. Tämän viestin oppi moni lapsena ja nuorena muutama kymmenen vuotta sitten kun Suosi suomalaista -kampanja pyöri televisiossa ja lehdissä vuodesta toiseen.
EU-aikana Suomalaisen työn liitto on edelleen tukenut suomalaisen työn tekemistä, mutta moista suorasanaista kampanjaa liitto ei ole EU-sääntöjen takia voinut ylläpitää.
Suomalaiset tuotteet tai palvelut tuovat työtä Suomeen monella tavalla. Työtä saavat valmistajan lisäksi monet samaan rinkiin kuuluivat tahot, jotka osallistuvat sen valmistamiseen tai tarjoamiseen ostettavaksi.
Sama kotiinpäinveto voisi päteä oululaisuuden suosimiseen. Oulussa on joukko yrityksiä, jotka toimivat pääosin Oulun seudulla, mutta niiden pääkonttori on kuitenkin muualla. Monilla näistä yrityksistä pääkonttori on pääkaupunkiseudulla.
Oululaisesta näkökulmasta ikävää tällöin on se, että yritysten pääkonttorin sijoituskunnalle annetaan yhteisöverosta prosenttiosuus sen mukaan, minkä verran yritys on ilmoittanut pääkonttoripaikkakunnalla olevan henkilöstöä.
Toki Oulun seudulla toimivien työntekijöiden kautta tulee isoa hyötyä seudulle, mutta kaikille yhteisöveroille olisi Oulussa nykyisen haastavan taloustilanteen takia käyttöä.
Työttömyysastekin on Oulussa paljon korkeammalla tasolla kuin Helsingissä, jonne monien yritysten yhteisöveroja valuu.
Taannoin jotkut yritykset siirsivät kotipaikkansa pois Oulusta, koska kokivat paikallisesti valmistellun verotuksen olleen kovempaa kuin muualla. Tämän perusteen pitäisi olla nykyään aiheeton.
Kotipaikkavalinta ei enää verottajan mukaan vaikuta siihen, missä päin Suomea yhteisöverotus valmistellaan.
Jotkut yritykset ovat sijoittaneet kotipaikkansa ja pääkonttorinsa pääkaupunkiseudulle markkinointisyistä. Jotkut ehkä jopa sen takia, että Helsingistä tai ulkomailta saatu uusi toimitusjohtaja pitää enemmän pääkaupunkiseudun ilmapiiristä.
Yrityksillä on omat syynsä ja täysi vapaus valita kotipaikkansa, mutta esimerkiksi Oulun kauppakamarin vero- ja lakivaliokunnan suunnasta on taannoin toivottu, että mahdollisimman moni muualle kotipaikkansa muuttaneista oululaisista yrityksistä siirtäisi pääkonttorinsa Ouluun. Silloin yhteisöverokertymiäkin saataisiin enemmän omalle alueelle.
Yritysten kotipaikan voi kuka tahansa helposti, nopeasti ja ilmaiseksi tarkistaa nettisivulta www.ytj.fi yrityshausta, yrityksen nimellä.
Nykyään hyvinvointi ei edes karkaa Oulusta pelkästään pääkaupunkiseudulle, vaan paljon kauemmas.
Maailmankaupan vapautuminen ja nettiteknologian edistyminen yhdessä ovat esimerkiksi aiheuttaneet sen, että yhä useampi tavara tilataan internetin kautta kaukomailta.
Monen tuotteen saa suoraan Kiinasta tilaamalla halvemmalla postilaatikkoon asti kannettuna kuin hakemalla sen paikallisesta kivijalkaliikkeestä.
Ulkomailta Suomen markkinoille lonkeroitaan ulottavia suuria kansainvälisiä nettikauppayrityksiä vastaan on hankalaa taistella. Paikallisen suomalaisen työn parempi laatu on aina hyvä kilpailukeino, mutta aina laatu ei edes ole parempaa.
Ouluunkin voi toki perustaa vastaiskuksi nettikaupan. Tuppaa tosin olemaan niin, että nettikauppa työllistää vähemmän väkeä kuin kivijalkakauppa.
VATTin ylijohtaja Juhana Vartiainen on epäillyt, ettei kotimaisuuskampanjoilla käännetä kansainvälisten markkinoiden kulkua.
Vaikeaa se voikin varmasti olla, mutta työttömien näkökulmasta pienen Suomen kannattaa kokeilla kaikkia mahdollisuuksia globaalissa pelissä. Siinä taistossa maailman suuret pelurit pelaavat kovilla panoksilla ja polkevat armotta jalkoihinsa pieniä.