Suomesta valitaan EU-parlamenttiin vuoden 2019 vaaleissa 14 edustajaa nykyisen 13:n sijaan, jos paikkajako toteutuu Britannian EU-eron jälkeen kuten asiaa koskeva mietintöluonnos ehdottaa.
Mietintöluonnoksen ovat laatineet kahden suurimman parlamenttiryhmän, keskustaoikeiston ja sosialistien, raportoijat Danuta Hübner (EPP) ja Silva Pereira (S&D).
He ehdottavat, että EU-parlamentin jäsenmäärä pudotetaan 700:aan, kun se nyt on 751 puhemies mukaan lukien.
Briteillä on EU-parlamentissa nyt 73 jäsentä eli meppiä. Niistä 51 paikkaa jätettäisiin täyttämättä.
- Periaatteena on se, ettei mikään maa menetä paikkojaan eikä väkiluvultaan pienemmällä maalla voi olla enempää meppejä kuin sitä suuremmalla maalla, sanoo keskustaoikeistolaisen EPP-ryhmän lehdistöneuvonantaja Pete Pakarinen.
Mietinnöstä äänestetään EU-parlamentissa marraskuussa tai joulukuussa. Joitakin muutoksia voi tulla, mutta Pakarinen uskoo päälinjan olevan se, mitä kahden suurimman ryhmän raportoijat ehdottavat.
- Liberaalit haluaisivat väkisin tuoda vaaleihin myös yleiseurooppalaisen listan, jossa joitakin kymmeniä paikkoja jaettaisiin äänestämällä toisella äänestyslipulla. Tällä ei ole kuitenkaan läpimenomahdollisuuksia, Pakarinen arvioi.
EU-parlamentin jäsenmäärän ratkaisee Eurooppa-neuvosto, jonka on saatava aikaan siitä yksimielinen päätös. Se tarkoittaa sitä, että EU-parlamentin käsittelyn jälkeen asiasta käydään vielä jäsenmaiden keskinäinen vääntö.
Seuraavat europarlamenttivaalit järjestetään kesän kynnyksellä 2019.
