Jos joku kuvitteli, että Suomi oli idän ja lännen välimaastossa tärkeä maa edesmenneelle DDR:lle, voi haudata kuvitelmansa. Ainakin jos mittapuuksi otetaan maassamme harjoitettu tiedustelutoiminta, oli syrjäinen Suomi kuta kuinkin merkityksetön maa Itä-Saksalle. Näin todistelee Berliinissä majaansa pitävän Stasi-arkiston tutkija Helmut Müller-Enbergs, joka luennoi DDR:n vakoilutoiminnasta Helsingin yliopistolla keskiviikkona.
Länsi-Saksasta kotoisin oleva Müller-Enbergs on Gauck-viraston nimellä kulkevan viraston tutkija, yksi 13:sta. Tutkijoiden työmaa on loputon: 1 860 hyllykilometriä agenttiraportteja DDR:n turvallisuuspalvelun Stasin uutterilta juoksupojilta.
Suomea koskeviin raportteihin törmää viraston mapeissa äärimmäisen harvoin. Osumia tulee yhteensä 1 405 koko DDR:n nelikymmenvuotisen historian ajalta. Määrä on pienempi kuin muiden pohjoismaiden kohdalla ja olemattoman pieni mihin tahansa muuhun länsimaahan verrattuna. Suomalaisraporttien määrä vertautuu Tansaniaan, saksalaisella tarkkuudella kirjaa pitänyt Müller-Enbergs kertoo.
Näistä vain 22 raporttia sai arvosanan 1 eli "erittäin arvokas". Kaiken lisäksi yksikään näistä arvotiedoista ei tullut suomalaisista lähteistä vaan Länsi-Saksasta. Stasilla oli hauska tapa antaa joka ainoalle vakoojaraportille kouluarvosana ykkösestä (paras) viiteen (huonoin).
Müller-Enebergsin mukaan Suomen vähäistä merkitystä DDR:lle alleviivaa myös se, että vain joka neljäs raportti välitettiin eteenpäin neuvostoliittolaiselle KGB:lle. Monien muiden maiden kohdalla osuus oli paljon suurempi.
Osa Albanian
ulkopolitiikkaa
Ykkösluokan raportitkaan eivät näin jälkikäteen tunnu kovin kuohuttavilta. Niissä käsitellään esimerkiksi Etykin seurantakokouksia tai jonkun työntekijän työluvan jatkamista Suomessa.
Kuumia poliittisia teemoja niissä on vain nimeksi. Eräässä raportissa, jossa käsitellään Albanian ulko- ja sotilaspolitiikkaa, on Suomikin päässyt mukaan. Suomi oli Stasin organisaatiokaaviossa maapaletissa, johon kuului seitsemän muutakin maata. Vaikka Stasilla muutoin ei ollut pulaa työntekijöistä, oli tähän työhön irrotettu vain kahdeksan ihmistä.
Suomalaisia tiedonhankkijoita oli Stasilla Helmut Müller-Enbergsin mukaan vähän. Nekin suomalaiset, jotka vielä DDR:ssä opiskellessaan tekivät Stasille pikku palveluksia, luopuivat agenttitoiminnasta Suomeen palattuaan.
"Pekka" toimitti
sata raporttia
Uutterimmaksi vakoojaksi osoittautui suomalainen, jonka Stasin kortistot tunnistavat nimellä F16 ja jonka peitenimi oli "Pekka".
Muiden kuin saksalaisten Stasin vakoojien henkilöllisyyden selvittelyä on vaikeuttanut se, että numerokoodien aukaisemisen avaimet ovat niin sanotussa Rosenholz-arkistossa, joka Saksojen yhdistyessä joutui Yhdysvaltojen käsiin.
Yhdysvallat puolestaan on toimittanut asiakirjoja niille hallituksille, joiden kansalaisia tiedot koskevat.
Ellei Alpo Rusi olisi ollut syytteessä vakoilusta, olisi "Pekan" henkilöllisyys jäänyt selvittämättä. Alpo Rusi toimitti F16-paperit Berliiniin Helmut Müller-Enbergsille ja pyysi selvyyttä vakoojan henkilöllisyyteen. Müller-Enbergs vertaili saamiaan papereita Stasin omaan sähköiseen tietokantaan ja tulos on hänen mukaansa hyvin yksiselitteinen: "Pekka" oli Alpo Rusin veli Jukka, joka työskenteli 1960- ja 70-luvulla Ylen toimittajana, valtioneuvoston tiedottajana ja ulkoministeriön virkamiehenä.
"Jokaisen koodin takaa löytyy vain yksi IM (Stasin "epävirallinen työntekijä"). Kaikki keräämäni tiedot sopivat erittäin hyvin Jukka Rusiin.
Myös kaikki asianomaiset, joita olen haastatellut, ovat vastaansanomattomasti vahvistaneet papereissa olleet tiedot. Muuta vaihtoehtoa ei ole: "Pekka" on Jukka Rusi", Müller-Enbergs selvittää
Jukka Rusi oli tutustunut 1960-luvun puolivälissä DDR:n Helsingin-lähetystössä työskennelleeseen Manfred Radloffiin (koodinimi "See" eli järvi), joka värväsi Jukka Rusin Stasin agentiksi.
Tutkija Helmut Müller-Enbergsin mukaan Jukka Rusi alias "Pekka" oli ahkera raportoija. Hän toimitti yhdysmiehilleen 1960-luvun lopussa ja 1970-luvun alussa satakunta raporttia, luultavasti enemmän kuin kuin kukaan toinen suomalainen.
Alpo Rusia kaavailtiin
vakoojaksi
Miten sitten velipoika Alpon nimi pääsi Stasin papereihin?
Müller-Enbergsin mukaan tapana oli, että Stasin agentit suosittelivat jotakuta uutta nimeä Stasin värväreille. Hän arvelee Jukka Rusin ehdottaneen tietolähteeksi veljeään ehkä myös varmistaakseen selustaansa. Enbergs-Müllerin mukaan mikään ei viittaa siihen, että Stasissa oli ryhdytty tuumasta toimeen Alpo Rusin värväämiseksi.
"Mnulla ei ole mitään, joka todistaisi hänen syyllisyyttään", 20 vuotta Stasia tutkinut Enbergs-Müller sanoo.
Kaikkea ei Stasin puuhista tosin koskaan saada selville. Osa kortistoista ehdittiin tuhota, niinpä Rosenholz-aineistokaan ei ole täydellinen.
Berliinissä olevilla Stasi-tutkijoilla ei ole tietoa siinä olevista suomalaisnimistä - Jukka Rusia lukuunottamatta.
