EU:n tulevaisuutta pohtivan konventin puheenjohtajan Valéry Giscard d´Estaingin kaksi kuukautta sitten antama lupaus, että Suomi saa oman edustajansa konventin puheenjohtajistoon, ei ole vieläkään toteutunut.
Pääministeri Paavo Lipponen (sd.) sai lupauksen Giscardin Suomen-vierailulla syyskuun lopussa. Suomi on tehnyt kuumeisesti kulissien takana työtä edustuksensa vahvistamiseksi. Suomella ei ole edustajaa myöskään koventtia avustavassa sihteeristössä.
Jos asia ei ratkea ensi viikon alkupuoliskolla, Lipponen nostaa sen esille loppuviikosta alkavassa EU:n huippukokouksessa Kööpenhaminassa.
Asema vahvistunut alkuperäisestä
Lipponen on vaatinut, että kaikkien EU:n jäsenmaiden on voitava osallistua tasapuolisesti puheenjohtajistoon työhön. Hän on viitannut siihen, että konventin työskentely tapahtuu ikään kuin hallitusten välisessä konferenssissa HVK:ssa, mutta kaikkien maiden edustajat eivät ole mukana.
Konventin asema on muuttunut alkuperäisestä. EU-johtajat kaavailivat, että konventista tulisi vaihtoehtoisia esityksiä unionin perussopimusten uudistamiseksi. Konventti ehdottanee yhtä sopimusluonnosta.
Tiilikainen Lipposen edustaja konventissa
Jos paikka puheenjohtajistossa irtoaa, siihen valitaan tiettävästi konventissa pääministerin henkilökohtainen edustajana toimiva, tohtori Teija Tiilikainen. Hänen työparinaan varaedustajan nimikkeellä konventissa on valtioneuvoston kanslian EU-alivaltiosihteeri Antti Peltomäki.
Keskusta on voimakkaasti vaatinut, että Suomen pitäisi vaihtaa Tiilikaisen tilalle ministeritason henkilö. Saksa ja Ranska nostivat äskettäin ulkoministerinsä konventtiin.
Ministerin valinta
sitoisi käsiä
Kokoomuksen piirissä on elätelty hiljaisesti toiveita, että ulkomaankauppaministeri Jari Vilén (kok.) valittaisiin Tiilikaisen paikalle. Kokoomusjohto ei ole kuitenkaan halunnut nostaa ideaa pöydälle. Varaedustaja Peltomäki on kokoomuksen entinen kansainvälisten asioiden päällikkö.
Lipponen on selkeästi ilmoittanut, ettei Tiilikaista vaihdeta. Suomen hallituksen mukaan ministerin valinta konventtiin sitoisi hallituksen kädet liiaksi ehdotukseen, joka konventista valmistuu.
Lipponen ei halua konventtiin ulkoministeri Erkki Tuomiojaa (sd.), koska heidän EU-näkemyksissään on painotuseroja.
Muotoseikat eivät ole tärkeimmät
Konventin puheenjohtajiston odotetaan aloittavan tammikuussa perustuslakiluonnoksen varsinaisen työstämisen. Lipponen on lähtenyt siitä, että viimeistään silloin Suomella on oltava edustus puheenjohtajistossa.
Suomesta on viestitetty, että edustuksen muotoseikat eivät ole tärkeintä, vaan olennaista on saada oma edustaja puheenjohtajistoon, kun lakiluonnoksia ryhdytään käsittelemään. Suomi ei siis tavoittele varapuheenjohtajan paikkaa.
Puheenjohtajistossa on edustettuna EU:n eri toimielimet. Jos Suomi saisi virallisen edustajan, puheenjohtajiston tasapaino järkkyisi. Kansallisten hallitusten edustajien osuus kasvaisi, jolloin EU-parlamentti ja komissio saattaisivat vaatia omien edustuksiensa vahvistamista.
Tämän johdosta osa EU-asioissa tiiviisti mukana olevista suomalaista epäilee vahvasti, onnistuuko Lipposen vahvistamaan Suomen asemaa tulevaisuustyössä.