Harrastukset: Hiih­to­rat­sas­tus on hauska laji, jossa ei tyy­li­pis­tei­tä jaeta

Vanhat kuvat: Nuo­ri­so­muo­ti innosti 2010-lu­vun Oulussa

Yrittäjän tarina: Ou­lu­lai­nen Risto Hoik­ka­nie­mi vastasi pu­he­luun, joka johti kon­kurs­siin ja mil­joo­na­vel­koi­hin

Mainos: Tilaa Kaleva tästä

Tilaajille

Suomi pelkäsi jou­tu­van­sa in­ke­ri­läis­ten takia vai­keuk­siin Neu­vos­to­lii­ton kanssa – Väit­te­li­jä Kris­tii­na Häikiö: "Pa­luu­muut­to oli paras tapa päästä päl­kä­häs­tä"

Vuodesta 1990 lähtien arviolta 35 000 inkerinsuomalaista on muuttanut Venäjältä Suomeen. Vapaan muuton takuumiehenä oli sodan käynyt presidentti Mauno Koivisto, joka varoi uutta konfliktia Neuvostoliiton kanssa. "Inkeriläisinä" Suomeen muutti myös paljon venäläisiä.

Väitöskirjan inkeriläisten paluumuutosta kirjoittanut Kristiina Häikiö arvioi, että Suomi valitsi kaikkein väljimmän kriteerin, jolla se tarkasteli muuttajien inkeriläisyyttä. Perheenjäseninä tuli Suomeen lopulta myös paljon umpivenäläisiä.
Väitöskirjan inkeriläisten paluumuutosta kirjoittanut Kristiina Häikiö arvioi, että Suomi valitsi kaikkein väljimmän kriteerin, jolla se tarkasteli muuttajien inkeriläisyyttä. Perheenjäseninä tuli Suomeen lopulta myös paljon umpivenäläisiä.
Kuva: Neosng Guest

Vakiintuneen käsityksen mukaan inkeriläisten massamittainen paluumuutto Suomeen 1990-luvulla oli "kunniavelan" maksamista. Suomen kunniavelka syntyi siitä, että lähes 55 000 sodan aikana Suomeen evakuoitua inkeriläistä siviiliä palautettiin takaisin Neuvostoliittoon Lapin sodan aikana, tammikuuhun 1945 mennessä.

Uunituoreen väitöstutkimuksen mukaan sisäpoliittisesti käyttökelpoisen "kunniavelka"-termin alle peittyi ulkopoliittinen pahimman kehityskulun tilannearvio presidentti Mauno Koivistolta.

Lue Digiä 1 kk _vain 1 €_

Tutustu, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.