Sirkus: Kahden lapsen äiti sai syk­syl­lä puhelun ja päätti karata sir­kuk­sen matkaan

Oulu: Ro­tuaa­rin palloa vaivaa mys­ti­nen vika, jota sel­vi­te­tään edel­leen

Luitko jo tämän: Suun­nis­tus­ki­sa sai uuden kään­teen, kun Mu­hok­sen met­säs­tä löytyi Kel­los­ta ka­don­nut nainen

Mainos: Tilaa tästä Kaleva Digi 13,90 €/kk

Suomi ottaa jät­ti­loi­kan länteen - Bri­tan­nian puo­lus­tus­mi­nis­te­ri: Suomi voi saada so­ti­laal­lis­ta apua JEF-mail­ta

Britannian puolustusministeri Michael Fallon kertoo, että JEF:n jäseninä Suomi voi pitää muita maita liittolaisina ja pyytää tosipaikassa apua Lontoosta.

Britannian puolustusministeri Michael Fallon kertoo Lännen Median haastattelussa, että JEF:n jäseninä Suomi ja Ruotsi voivat pitää muita seitsemää maata luonnollisina liittolaisina ja pyytää tosipaikassa apua Lontoosta.
Britannian puolustusministeri Michael Fallon kertoo Lännen Median haastattelussa, että JEF:n jäseninä Suomi ja Ruotsi voivat pitää muita seitsemää maata luonnollisina liittolaisina ja pyytää tosipaikassa apua Lontoosta.
Kuva: WILL OLIVER

Suomi allekirjoittaa perjantaina Tukholmassa sopimuksen liittymisestä Britannian johtamiin nopean toiminnan taistelujoukkoihin, joiden vahvuus on noin 10 000 sotilasta.

JEF-joukkoja (engl. Joint Expeditionary Force) voidaan käyttää sotilasoperaatioihin missä tahansa maailmassa, myös Suomen maaperällä.

Vuoden 2018 loppuun mennessä toimintavalmiuden saavuttaviin joukkoihin kuuluu maavoimien erikois- ja panssarijoukkojen, merivoimien ja ilmavoimien yksiköitä, muun muassa laskuvarjojoukkoja.

Britannian puolustusministeri Michael Fallon kertoo Lännen Median haastattelussa, että JEF-joukkoja voidaan tositilanteessa käyttää nopeammin ja joustavammin kuin Naton tai EU:n alaisia taistelujoukkoja.

- JEF ei ole Nato. On Naton tehtävä vastata mihin tahansa Venäjän aggressioon, mutta Natossa on 29 ja EU:ssa 28 jäsenmaata. Ne ovat hyvin laajoja organisaatioita, joissa päätöksenteko on välttämättäkin byrokraattista. JEF-joukot ovat mukautuvampia ja ketterämpiä, ja niitä voidaan toimittaa hyvin nopeasti humanitaarisiin tehtäviin, kriisipesäkkeisiin kansalaisiamme pelastamaan ja pienempiin sotilastehtäviin, Fallon kuvailee.

JEF-joukot perustettiin vuonna 2014 sen jälkeen, kun Venäjä oli miehittänyt Krimin

Fallon painottaa, että Britannia haluaa syventää kahdenvälistä puolustusyhteistyötään Suomen kanssa. Voisiko Suomen valtionjohto pahimman skenaarion toteutuessa soittaa Lontooseen ja pyytää sotilaallista apua?

- Autamme toisiamme. Teemme sitä jo useiden ryhmittymien, esimerkiksi Pohjoisen ryhmän (engl. Northern Group), kautta. JEF on yksi kollektiivinen kumppanuus lisää, ja sen ytimenä ovat Britannia, Hollanti, Baltian maat, Tanska ja Norja.

- Vastaus on siis kyllä. Suomi ei ole yksin, eikä Suomen pitäisi olla yksin, Fallon sanoo.

JEF-yhteistyön tausta on kiinnostava. Seitsemän perustajamaata allekirjoitti sopimuksen Naton Walesin huippukokouksessa 4. syyskuuta 2014 Britannian kuninkaallisen laivaston ilmatorjuntahävittäjä HMS Duncanilla.

Edellisenä keväänä Venäjä oli miehittänyt Krimin. Venäläisiä joukkoja oli tunkeutunut Itä-Ukrainaan. Walesissa Nato päätti vahvistaa nopean toiminnan NRF-joukkojaan, joiden kanssa myös Suomi on harjoitellut.

Harjoittelu on kuitenkin eri asia kuin konkreettinen mukanaolo.

Britannia on läntisen Euroopan suurin sotilasmahti, joka tarvitsee oman kansallisen keihäänkärkensä vaativiin operaatioihin ulkomailla. Britit loivat JEF:n yhdessä "samanmielisten kumppaneiden kanssa", kuten Fallon liittolaisia kuvailee.

Michael Fallon: Toivon JEF-joukkojen tyynnyttelevän Suomen ja Ruotsin kaltaisia maita

Nyt Suomi ja Ruotsi liittyvät JEF-maihin. Fallon kertoo, että sotilasyhteistyön vahvistamisella on kytköksensä brittien EU-eroon.

- Tismalleen. Koska olemme jättämässä EU:n, haluamme työskennellä kovemmin vahvistaaksemme muita kumppanuuksiamme, jäsenyyttämme Natossa ja JEF:ssä sekä Aasian ja Tyynenmeren alueen järjestelyitämme. Meidän täytyy myös vahvistaa kahdenvälisiä siteitämme. On odotettavissa, että sotilasyhteistyömme Suomen kanssa kasvaa, Fallon painottaa.

Rauhanoloissa yhteistyössä korostuu YK:n alaisiin humanitaarisiin operaatioihin osallistuminen. Erittäin nopeiden taistelujoukkojen tarkoituksena on samalla vahvistaa pelotetta, joka ehkäisee ennalta JEF-maiden, esimerkiksi Suomen, uhkaamista sotilaallisella voimankäytöllä.

- Olemme samanmielisiä maita ja työskennelleet yhdessä EU:ssa. Ikävä kyllä se on tulossa päätökseensä kahdessa vuodessa. Jätämme poliittisen unionin, ja siksi vahvistamme sotilaallisia kumppanuuksiamme. Olemme johtovaltiona Virossa Naton vahvistetussa läsnäolossa itäisissä jäsenmaissa, mutta rakennamme myös näitä pienempiä ja hyvin käytännöllisiä JEF-joukkoja, Fallon sanoo.

Sitten seuraa turvallisuuspoliittinen viesti suomalaisille - ja Suomen naapureille.

- Toivon JEF-joukkojen tuovan lisävakuutuksen ja tyynnyttelevän Suomen ja Ruotsin kaltaisia maita. Jäsenyyden kautta niillä on ystävien joukkoja valmiina toimimaan ja auttamaan, Fallon sanoo.

Yhtenä JEF:n palasena ovat brittien kommandojoukot.

Puolustuspoliittisen osaston ylijohtaja Janne Kuusela: "Meidän on tehtävä avun mahdollistavat järjestelyt hyvän sään aikana"

Suomen puolustusministeriön puolustuspoliittisen osaston ylijohtaja Janne Kuusela muistuttaa, että kriisitilanteessa olisi turha yrittää rakentaa apumekanismeja.

- Jos ja kun toivomme saavamme apua, meidän on tehtävä avun mahdollistavat järjestelyt hyvän sään aikana, Kuusela arvioi.

Suomessa astuvat 1. heinäkuuta voimaan lait, jotka mahdollistavat sotilaallisen avun antamisen ja vastaanottamisen. JEF:n päämajan perustamista harjoiteltiin viime vuonna Cornwallissa.

- Tänä vuonna järjestämme Joint Venture -harjoituksen, jossa kehitämme joukkoja kohti toimintavalmiutta. On täysin Suomesta kiinni, millaisia joukkojaan se pitää tarkoituksenmukaisina JEF:iin, joka on vapaaehtoisten klubi. Jokaisen maan ei odoteta osallistuvan jokaiseen tehtävään, Fallon huomauttaa.

Fallon: "JEF:n jäseninä Suomi ja Ruotsi voivat pitää muita seitsemää maata luonnollisina liittolaisina"

Fallon kertoo, että JEF-joukot voivat tulevaisuudessa harjoitella Suomessa ja muualla Itämeren alueella.

Kuuselan mukaan Suomi voisi aluksi sijoittaa JEF:iin jalkaväen komppanian tai esimerkiksi kemiallisten uhkien torjuntaan erikoistuneen suojelun erikoisyksikön (SEO). Komppanian vahvuus on kansainvälisissä operaatioissa noin 200 ja SEO:n 50 sotilasta.

Fallon painottaa JEF:n nopeutta. Muodollista päätöksentekomekanismia ei ole, joten JEF:n erikoisjoukkojen on Fallonin mukaan tarkoitus olla kohteessa nopeammin kuin esimerkiksi Naton VTJF-keihäänkärjen, jonka on oltava taisteluvalmiudessa 48 tunnissa.

- Haluamme pitää toiminnan suhteellisen epämuodollisena ja ketteränä. JEF on luultavasti nopeampi. Haluan korostaa, että se on Natosta erillinen samanmielisten joukko, joka toimii käytännön tilanteissa yhdessä.

- JEF:iä ei ole tarkoitettu mitään tiettyä uhkaa vastaan, mutta JEF:n jäseninä Suomi ja Ruotsi voivat pitää muita seitsemää maata luonnollisina liittolaisina, Fallon määrittelee.

Rauhanaikana JEF voi Fallonin mukaan torjua vaarallisia tauteja, evakuoida jäsenmaiden kansalaisia kriisien tai kaappauksien keskeltä ja estää kansanmurhia.

- Paras esimerkki, jonka JEF:n toiminnasta voin antaa, on brittien osallistuminen Ebolan torjuntaan Sierra Leonessa, jonne toimitimme sairaalalaivan.

- Olipa ongelma sitten Tripolissa, Beirutissa tai Ruandassa ja lähtipä sinne brittiläinen, hollantilainen tai norjalainen kone, muiden maiden joukot voivat liittyä mukaan, Fallon sanoo.

Vaikka JEF ei ole Nato, on pakko kysyä Venäjän-uhasta Itämerellä, kun Suomi liittyy samanmielisten maiden nopean toiminnan joukkoihin.

- Olemme nähneet paljon aggressiivisemman Venäjän kuluneiden kolmen vuoden aikana: Krimin miehityksen, Itä-Ukrainan epävakauttamisen ja lisääntyneen lentotoiminnan ja vedenalaisen toiminnan. Vastaamme Venäjän toimintaan, mutta se tapahtuu Naton kautta, Fallon toteaa.

Naton ulkopuolella eurooppalaiset sotilasmahdit syventävät vauhdilla yhteistyötään, johon myös Suomi kytkeytyy eri järjestelyiden kautta.

Fallon kertoo, että Britannian ja Ranskan nopean toiminnan joukot valmistautuvat yhdistämään tarvittaessa voimansa.

- Meillä on puolustuksessa kasvava suhde myös Saksan kanssa. Nämä ovat uusia suhteita, Fallon korostaa Britannian vahvaa tahtoa puolustaa läntistä Eurooppaa, johon Suomi kuuluu.