Suomi on kotiuttanut tänään sunnuntaina kaksi perhettä eli kaksi äitiä ja kuusi lasta al-Holin leiriltä Koillis-Syyriasta. Kotiutetut ovat nyt kotimaan viranomaisten toimien piirissä.
Lasten ikää ei kerrota, jotta heidän henkilöllisyyttään ei voida eri tietoja yhdistelemällä selvittää.
Ulkoministeriö on järjestänyt kotiutuksen yhdessä Saksan viranomaisten kanssa. Saksa on samassa yhteydessä kotiuttanut saksalaisia lapsia ja heidän äitejään. Suomi ja Saksa tekivät yhteistyötä, koska mailla on varsin samanlainen oikeusperusta. Saksassa on myös lainvoimainen velvoite kotiuttaa ainakin tiettyjä lapsia myös äiteineen.
Suomen viranomaisilla on perustuslain pykälän 22 mukainen velvoite turvata leireillä pidettyjen suomalaislasten perusoikeudet, mikäli se on mahdollista. Al-Holin leirillä pidettyjen lasten perusoikeudet voidaan turvata vain kotiuttamalla heidät Suomeen. Tähän viranomaisen velvoitteeseen ei vaikuta kulloisenkin maan hallituksen kanta tai poliittinen ilmapiiri.
Ensimmäinen kerta, kun äiditkin kotiutettiin
Lasten mukana on kotiutettu myös heidän äitinsä. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun Suomi kotiutti myös aikuiset. Vain lasten kotiuttaminen ei ole ollut ulkoministeriön al-Holin erityisedustaja Jussi Tannerin mukaan oikeudellisesti eikä tosiasiallisesti mahdollista. Kaikessa viranomaistoiminnassa on ensisijaisesti otettu huomioon lapsen etu.
– Jotta lapsi voitaisiin laillisin keinoin erottaa äidistään, pitäisi olla jonkun näköinen lastensuojeluviranomaisen kaltainen järjestely kohteessa, jonka kanssa me voisimme tehdä yhteistyötä, Tanner sanoo.
Lisäksi leiriä hallinnoi ei-valtiollinen asevoima. Niissä olosuhteissa ei ole mahdollista laillisesti erottaa äitejä ja lapsia. Suomessa tilanne on toinen. Suomessa lastensuojeluviranomaiset tekevät yksilöllisen arvioinnin.
– Tosiasiallinen puoli on hyvin yksinkertainen. Koillis-Syyrian itsehallinto ei suostu siihen. He ovat yksiselitteisesti koko ajan sanoneet, että lapsia ei eroteta vanhemmistaan.
Riskiprofiileja tehty suojelupoliisin kanssa
Tanner sanoo tehtävämääräyksensä mukaisesti vastuullisena virkamiehenä tehneensä yksin päätöksen äitien kotiuttamisesta.
Helsingin Sanomien tietojen mukaan toinen nyt kotiutetuista äideistä on kirjoittanut sosiaaliseen mediaan Isistä ihannoivia kirjoituksia.
Tanner ei ota kantaa yksittäisiin tapauksiin. Hän vastaa yleisellä tasolla, että vuosia sitten tapahtunut äidin ideologinen, ääriliikkeitä kannattava mielipiteenilmaus ei voi yksinään ohittaa lapsen oikeuksia.
Tanner sanoo, että riskiprofiileja selvitetään yhdessä suojelupoliisin kanssa. Tannerin mukaan käytettävissä on ollut uutta tietoa, missä leirillä olevien suomalaisten ajatusmaailma nyt kulkee.
Tannerin mukaan mitään sellaista turvallisuusuhkaa ei ole ollut, että äidit lapsineen olisi jätetty kotiuttamatta. Mitä pidempään lapset joutuvat olemaan al-Holin leirin kaltaisissa olosuhteissa, on turvallisuusriski suurempi.
– Nämä suomalaiset tulevat joka tapauksessa Suomeen jollakin aikavälillä ehkä ihan muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Perustuslain mukaan jokaisella suomalaisella on täysin kiistaton oikeus palata kotimaahan.
"Leirillä yhä olevia lapsia ei ole unohdettu"
Koillis-Syyriassa leirillä on edelleen viitisentoista suomalaislasta ja puolenkymmentä äitiä. Ihan tarkkaa lukua ulkoministeriö ei kerro, että henkilöllisyydet eivät selviä. Tanner sanoo, että leirillä yhä olevia lapsia ei ole unohdettu.
Hänen mukaansa tehtävä on kesken niin kauan kuin suomalaislapsia on leirillä. Tannerin mukaan nyt kotiutus kesti aivan liian kauan.
– Kysymys on hätätilasta ja hengenvaarasta. Yritämme päästä eteenpäin, mutta meidän pitää koko ajan ottaa huomioon yksilöllinen harkinta ja turvallisuuskysymykset.
Tannerin mukaan Suomi ei voi vaan yksinkertaisesti käydä hakemassa heitä, jotka haluavat tulla tai jotka haluaa kotiuttaa. Kyse on monimutkaisesta kansainvälisestä prosessista.
Saksan kanssa suunniteltu vuosi
– Nyt kotiutettujen osalta harkintaa on tehty koko ajan. Suomen viranomaisilla on periaatteessa ollut valmius tammikuusta 2020 alkaen tehdä tällainen ratkaisu.
Tannerin mukaan vuoden suunnitteluvaihe Saksan kanssa kertoo siitä, miten vaikeasta asiasta on kyse.
– Koillis-Syyrian epävirallinen itsehallinto ja niiden asevoimat eivät suostu neuvottelemaan kenenkään muun tahon kanssa, kuin leirillä olevien omien kansallisvaltioiden kanssa.
Leiri muodostavat turvallisuusriskin
Tanner oli mukana hakemassa suomalaisperheitä kotiin ja kotimatka kesti yli vuorokauden. Tanner on ollut paikan päällä alueella.
Hän kertoo, että hänelle on ollut kokopäivätyötä yhteydenpito kaikkiin alueella oleviin tahoihin kuten Koillis-Syyrian itsehallintoalueen edustajiin, Irakin hallintoon ja Irakin Kurdistanin autonomisen alueen viranomaisiin.
Koillis-Syyrian leirit muodostavat pitkän aikavälin turvallisuusriskin. Mitä kauemmin lapset ovat leireillä, ilman suojaa ja opetusta, sitä vaikeammaksi radikaalin ääriajattelun torjunta käy.
– Suomessa poliisi tekee kaikista al-Holin leiristä palaavista aikuisista esiselvityksen. Mikäli valtakunnansyyttäjä niin päättää, aloitetaan esitutkinta, jos siihen on perusteita, kertoo sisäministeriön kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen.
Oppositiolta kritiikkiä turvallisuusuhasta
Oppositio on kritisoinut erityisesti sitä, että leirillä olevia aikuisia avustetaan Suomeen. Arvostelu jatkui sunnuntaina, kun tieto kahden perheen kotiuttamisesta tuli julkisuuteen.
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo muistutti Twitterissä, että al-Holin leireiltä palaavat aikuiset ovat suojelupoliisin mukaan turvallisuusuhka Suomelle.
– Hallituksella on vastuu siitä, että rikoksia tehneet ja terroristiseen toimintaan osallistuneet ihmiset joutuvat vastaamaan teoistaan, eikä suomalaisten turvallisuus vaarannu, Orpo kirjoitti.
Samoilla linjoilla oli niin ikään Twitterissä aihetta kommentoinut kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah. Hänen mielestään Sanna Marinin (sd.) hallitus ottaa kovia riskejä suomalaisten turvallisuudella.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoi Ylen haastattelussa uskovansa, että al-Holin kotiutusten ajoitus oli tarkkaan harkittu eduskunnan joulutauon kynnyksellä.
Hänen mukaansa kysymys ehtii jäähtyä, ennen kuin eduskunta pääsee seuraavan kerran tenttaamaan hallitusta. Halla-aho uskoo, että kotiutuksilla myös tarkastellaan suomalaisten reaktioita asiaan.
Kotiutuksia arvosteli Twitterissä myös esimerkiksi perussuomalaisten varapuheenjohtaja Riikka Purra, joka syytti hallitusta valehtelusta ja salailusta.
Aiemmin Suomeen tullut noin 15 lasta
Ennen sunnuntaisia kotiutuksia Suomeen oli palannut al-Holista noin 15 lasta. Ulkoministeriön operaatiossa viime vuoden joulukuussa kotiutettiin kaksi orpolasta. Muut lapset olivat ensin paenneet äiteineen leiriltä ja päässeet suomalaisviranomaisten avun piiriin Turkissa.
Leirillä olleita lapsia tuli Suomeen viimeksi elokuussa, jolloin ulkoministeriö kertoi, että leiriltä oli palannut suomalainen äiti alle 10-vuotiaiden lastensa kanssa.
Toukokuun lopussa tiedotettiin kolme naisen ja yhdeksän lapsen saapuneen Suomeen Turkin kautta.
Nämä perheet olivat paenneet leiriltä omin neuvoin. Elokuussa Suomeen palannut perhe oli mediatietojen mukaan oleskellut Turkissa pidemmän aikaa ennen hakeutumistaan Suomen suurlähetystöön Ankarassa. Suomen ulkoministeriö avusti paenneita perheitä laatimalla näille matkustusasiakirjat ja järjestämällä heidän paluunsa yhteistyössä Turkin viranomaisten kanssa.
Suomen kansalaisella on lain mukaan aina oikeus palata kotimaahansa ja ulkoministeriöllä on konsulipalvelulain mukainen velvollisuus tarjota välttämättömät viranomaispalvelut kotiinpaluun mahdollistamiseksi.
Kotiutusten valmistelu synnytti poliittisen kriisin
Kotiutusoperaation valmistelu syksyllä 2019 synnytti poliittisen kiistan, kun ulkoministeri Pekka Haaviston ja ulkoministeriön konsulipäällikkö Pasi Tuomisen välille syntyi erimielisyyttä siitä, miten ja kuinka nopeasti lapset voidaan kotiuttaa. Eduskunnan perustuslakivaliokunnan viimeviikkoisen mietinnön mukaan Haavisto rikkoi sekä hallintolakia että ulkoasiainhallintolakia yrittäessään siirtää Tuomisen toisiin tehtäviin konsulipäällikön paikalta.
Valiokunta ei kuitenkaan katsonut syytekynnyksen ylittyneen, koska Haavisto ei ollut tullut tietoiseksi toimiensa lainvastaisuudesta. Seuraavaksi kotiutusoperaatioon liittynyttä päätöksentekoa tutkii oikeuskansleri, joka selvittää johtavien virkamiesten roolia Tuomisen tehtäväsiirron valmistelussa. Kyse on siitä, olisiko näiden pitänyt keskeyttää siirron valmistelu saamastaan toimeksiannosta huolimatta. Siirto jäi lopulta toteutumatta.
Juttu päivitetty kauttaaltaan kello 16.13 ja 17.31.
Lisätty Suojelupoliisin twiitti ja opposition reaktioita kello 19.38.