Presidentinvaalit
Perustuslain mukaan presidentti johtaa Suomen ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Ulkopolitiikan johtamista on myös pidettävä presidentin tärkeimpänä tehtävänä.
Kansainvälinen ympäristö on muuttunut turvattomammaksi ja vaikeammin ennustettavaksi. Naapurimaamme Venäjä on tyytymätön asemaansa kansainvälisessä yhteisössä ja haluaa palauttaa sen aseman, joka Neuvostoliitolla oli.
Venäjällä ei kuitenkaan ymmärretä, tai ei olla ymmärtävinään, että maalla ei ole enää sellaista taloudellista ja sotilaallista potentiaalia, jota asema supervaltana vaatisi. Valtava ydinasearsenaali ei siihen riitä.
Demokratiat eivät sodi toisiaan vastaan. Tanskan ei tarvitse pelätä Saksaa. Eikä muidenkaan Euroopan pienempien maiden tarvitse varautua siihen, että maanosan entiset suurvallat käyvät niiden tai toistensa kimppuun. Eivät Meksiko ja Kanada koe sotilaallista uhkaa Yhdysvaltojen taholta.
Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen toivottiin ja uskottiin, että Venäjästä tulisi länsimainen demokratia. Niin ei loppujen lopuksi tapahtunut. Venäjästä tuli, joskaan ei suoranainen diktatuuri, niin autoritaarinen maa, jossa vapaalla kansalaiskeskustelulla ja eri mieltä olevilla puolueilla ei ole vaikutusta politiikan sisältöön. Kansalaisten mielipiteitä varsinkin ulkopolitiikkaa koskien voidaan ohjata haluttuun suuntaan. Viholliskuvia on helppo luoda.
Suomi on Venäjän naapuri, ja ainoa maa, joka käytännössä voi uhata sotilaallisesti Suomea. Venäjä on jo osoittanut, että se on tarvittaessa valmis käyttämään sotilaallista voimaa tavoitteidensa saavuttamiseksi. Ei ole mitään syytä olettaa, etteikö myös Suomi voisi olla aggression kohde tilanteen niin vaatiessa.
Nato perustettiin 1949 turvaamaan jäseniään Neuvostoliiton muodostamaa uhkaa vastaan. Tässä tehtävässä Nato on onnistunut. Kaukonäköisesti entiset Varsovan liiton maat liittyivät Natoon heti, kun se oli mahdollista.
Suomen ja Ruotsin liittyminen Natoon lisäisi vakautta tässä maailmankolkassa. Venäjällä tiedetään, että Naton jäsenmaita ei saisi hyökkäyssotaan Venäjää vastaan, vaikka propagandassa Nato viholliseksi kuvataankin. Sen sijaan jäsenyyden kautta Suomi saisi turvatakuut, joita myös Venäjä kunnioittaisi.
Kalevi E. Tikkanen
Oulu
Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!
Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.