Suomi jäi ulos EU:n suu­ris­ta suo­ja­va­rus­te­han­kin­nois­ta – so­pi­muk­seen liit­ty­mi­nen kesti STM:ssä yli kuu­kau­den, kertoo IS

– Haluan korostaa, että jos tilannekuva olisi ollut samanlainen helmikuun puolivälissä kuin mitä se oli maaliskuun puolivälissä, olisi asia varmasti mennyt nopeammin eteenpäin STM:ssä, sanoo ministeriön osastopäällikkö Päivi Sillanaukee IS:lle. Arkistokuva.

Ilta-Sanomien mukaan Suomi ei päässyt mukaan EU:n yhteisiin tarjouspyyntöihin suurista suojavarustehankinnoista.

Lehden mukaan sosiaali- ja terveysministeriössä (STM) kesti yli kuukauden, kunnes ministeriö alkoi ripeästi valmistella Suomen liittymistä EU:n yhteiseen hankintamekanismiin.

Suomi liittyi hankintamekanismiin mukaan 27. maaliskuuta viimeisenä EU maana, mutta siinä vaiheessa Suomi ei päässyt enää mukaan EU:n neljään jättimäiseen suojavarustehankintaan.

STM:n osastopäällikkö PäiviSillanaukeen mukaan koronavirusepidemian tilanne muuttui merkittävästi helmikuusta niin Suomessa kuin koko maailmassa.

–  Haluan korostaa, että jos tilannekuva olisi ollut samanlainen helmikuun puolivälissä kuin mitä se oli maaliskuun puolivälissä, olisi asia varmasti mennyt nopeammin eteenpäin STM:ssä, Sillanaukee sanoo lehdelle.

STM:n kansliapäällikkö KirsiVarhila sanoo STT:lle tekstiviestitse, että Suomi ei liittynyt vuonna 2014 EU:n yhteishankintasopimukseen sikainfluenssan jälkeen syntyneessä Pandemrix-tilanteessa, missä lapsia sairastui narkolepsiaan.

– EU:n yhteishankinta on lähtökohtaisesti koskenut rokotteita, joita Suomi on saanut hankittua itse edullisemmin, Varhila sanoo.

Varhila sanoo, että tarkkailijan asemasta sopimuksen osapuoleksi liittyminen edellytti ensisijassa arvioinnin siitä, onko Suomen linja muuttunut alkuperäisestä ja jos on, mitä juridisia asioita sopimukseen liittyminen edellytti kansallisesti.