Pääkirjoitus

Suomi huutaa in­ves­toin­te­ja

Suomen vetovoima investointikohteena hiipuu. Jossain mättää pahasti, kun korkeat tuotto-odotukset ja hyvä kilpailukyky eivät houkuta. Ratkaisuja on, jos niitä vain halutaan käyttää.

Suomen vetovoima investointikohteena hiipuu. Jossain mättää pahasti, kun korkeat tuotto-odotukset ja hyvä kilpailukyky eivät houkuta. Ratkaisuja on, jos niitä vain halutaan käyttää.

Kiinalaiset riskisijoitusyhtiöt ovat olleet tällä viikolla Oulussa otolliseen aikaan. Oulussa on maailmanluokan ict-osaamista, kilpailukykyä ja yritysintoa, mutta pääomia puuttuu.

Nokian ja Accenturen irtisanomisten jäljiltä Oulussa on satoja osaajia, joilla on kaupallistettavia ideoita, mutta yrityksen perustamiseen tarvittava rahoitus on auki. Myös kiinalaiset haistavat tämän ja heillä ei ole pulaa rahasta.

Rahoitusongelmat ja riskipääoman tarve hidastavat tällä hetkellä pahasti uusien yritysten syntymistä, sillä pankit ovat kiristäneet lainahanojaan.

Työ- ja elinkeinoministeriön selvityksen mukaan Suomi tarvitsee vuosittain 20–30 miljardin euron edestä lisää ulkomaisia investointeja yltääkseen EU-tasolle. Ulkomaisia investointeja saatiin Suomeen viime vuonna 60 miljardin euron edestä. Se on 32 prosenttia bruttokansantuotteesta, kun EU:n keskiarvo on 42 prosenttia.

Valtaosa Suomeen tulevista investoinneista on yritysostoja suorien investointien sijaan. Poikkeuksena tästä on kaivostoiminta. Suomalaiset teollisuusyritykset puolestaan sijoittavat mieluummin ulkomaille kuin kotimaahan.

Pääomien suunta on huolestuttavassa määrin Suomesta ulos. Investointivirrat pitäisi saada käännetyiksi, sillä tarvitsemme kipeästi investointeja kasvun ja työllisyyden tukemiseksi.

Suomen kilpailukyky on huippuluokkaa, mutta jostain syystä vetovoima investointikohteena ontuu. Erityisesti teolliset investoinnit takkuavat. Jossain mättää pahasti, vaikka ulkomaiset investoinnit Suomessa tuottavat paremmin kuin monissa muissa EU-maissa.

Teollisuuden rakenne, kotimarkkinoiden vaatimaton koko ja vähäinen kilpailullisuuden aste yhdistettynä maantieteelliseen etäisyyteen ovat ulkomaisten investointien kompastuskivenä. Yllättäen edes suuremmat tuotto-odotukset eivät pysty korvaamaan haittoja.

Ruotsissa asiat ovat toisin. Se on pystynyt houkuttelemaan ulkomaisia investointeja jopa kaksinkertaisesti muihin Pohjoismaihin nähden.

Rakenteellisille ja maantieteellisille haitoille on korkea aika tehdä jotain. Investointikynnystä pitää madaltaa, jos halutaan, että teollisuuden pohja laajenee.

Liiketoimintaympäristöä on muokattava houkuttelevammaksi, vapautettava pelisääntöjä ja vahvistettava omia vahvuuksia. Asiantuntijat ovat toistuvasti nostaneet esille verotukseen liittyvät kipupisteet.

Investointeja ei tule ilman, että maata markkinoidaan ja myydään aktiivisesti.

Taloudellisia ulkosuhteita ja maakuvaa edistävä Team Finland ei ole lähdössä liikkeelle yhtään liian aikaisin. Verkoston työllä ei tosin ole merkitystä, jos olosuhteet investoinneille eivät ole riittävän houkuttelevia.
Houkuttavuuden lisäämiseksi tarvittava toimenpidevalikkokin on selvitetty moneen kertaan. Umpimielisen protektionismin aika on ohi, jos halutaan vierasta pääomaa.