Sipilän hallitus julkisti perjantaina ulkoministeri Timo Soinin esittelemän ulko- ja turvallisuuspoliittisen selontekonsa. Se kuvaa maan turvallisuusympäristön muutoksia ja niiden vaikutuksia Suomen ratkaisuihin.
Sekä koko Euroopan että Itämeren alueen turvallisuustilanne on selonteon mukaan heikentynyt. Taustasyinä dokumentti mainitsee Venäjän toimeenpaneman Krimin valtauksen ja Itä-Ukrainan konfliktin mutta huomauttaa maan kyseenalaistaneen eurooppalaisen turvallisuusjärjestyksen vajaan kymmenen vuoden aikana muullakin tavoin.
Turvallisuustilanteen kiristymisellä on selonteon mukaan jo ollut vaikutuksensa Suomellekin. Maan esimerkiksi todetaan joutuneen niin sanotun hybridivaikuttamisen kohteeksi.
Eniten huomiota tilannekuvassa herättää kuitenkin maininta, jonka mukaan sotilaallista voimankäyttöä Suomea vastaan tai sillä uhkaamista ei voida sulkea pois. Herää pakosta kysymys, onko väite turhan kärkevä vai onko niin sanottu yleinen mielipide unessa. Todennäköisesti harva kansalainen näkee tilanteen näin riskialttiina.
Selonteko ei kuvaile Suomea maana idän ja lännen välillä vaan toteaa suoraan Suomen kuuluvan läntiseen yhteisöön. Sen pohjalta Suomi myös hakee yhteistyökumppaninsa. Yhteistyö on kaikkiaan se pohja, jonka varaan Suomi turvallisuuteensa rakentaa.
Maantieteen takia Suomen turvallisuuspoliittinen keskustelu kiertyy aina Venäjään. Selonteko korostaa vuoropuhelua itänaapurin kanssa.
Suomen toiminnan perustana Venäjä-suhteessa ovat kuitenkin EU:n linjaukset. Edelleenkään tätä ei suomalaisessa keskustelussa ole täysin sisäistetty, ei ainakaan hyväksytty.
Kun Nato-jäsenyyden hakemisesta ei puolueiden eikä kansalaisten kesken olla lähelläkään yksimielisyyttä, kumppaneita haetaan muualta. Selontekokin nostaa painokkaasti esiin Ruotsin.
Kertaakaan viime vuosikymmenten aikana kahden pohjoismaan yhteistyötä ei ole nähty yhtä merkittävänä. Suomella on tavoitteena laajentaa länsinaapurinsa kanssa ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittista yhteistyötä ”ilman rajoitteita”.
Yhdysvaltojenkin kanssa Suomi aikoo tiivistää turvallisuuspoliittista ja puolustusyhteistyötä. Tavoitteena on kehittää erityisesti yhteistoimintakykyä, materiaaliyhteistyötä ja harjoitusyhteistyötä. Yhdysvaltojen sotilaita ja kalustoa nähtäneen siksi harjoittelemassa Suomessa tämän kesän jälkeenkin.
Natosta selonteossa on tarkasti hallitusohjelman mukainen kirjaus. Suomi pitää yllä mahdollisuutta hakea jäsenyyttä.
Selonteossa myös todetaan, että Suomen ja Ruotsin turvallisuuspoliittisilla ratkaisuilla on läheinen yhteys. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos Ruotsi hakee Naton jäseneksi, Suomen ja Ruotsin turvallisuuspoliittisen yhteistyön pohja muuttuu perin pohjin.
Tämä tilanne voi konkretisoitua jo Ruotsin seuraavien eli vuoden 2018 valtiopäivävaalien jälkeen. Suomen Nato-hakemus nousisi silloin aivan uuden painolla keskusteluun.
Pääkirjoitus