Mainos

Suomen ve­si­voi­ma­lai­tos­ten toi­mi­vuus on usean tahon yh­teis­työn tulos – PVO-Ve­si­voi­ma työl­lis­tää pai­kal­li­sia maan­ra­ken­nus­yrit­tä­jiä patojen kun­nos­sa­pi­don ja ym­pä­ris­tön­hoi­to­työn kautta

PVO-Vesivoima on työllistänyt paikallisia yrittäjiä patoalueiden kunnostus- ja ympäristönhoitotöissä jo vuosikymmenien ajan. Ympäristönhoitotöihin kuuluvat myös rantojen kunnostukset sekä maa- ja pohjapatojen raivaukset.

Maapadon kunnostustöitä Kemijoen Isohaaran voimalaitoksen ympäristössä.
Maapadon kunnostustöitä Kemijoen Isohaaran voimalaitoksen ympäristössä.

Maanrakennusyrittäjä Kai Kaakko viettää elokuun viimeistä perjantaita työmaalla Kemijoen varressa. Suomen pisimmän joen lisäksi edessä siintää Isohaaran voimalaitos, jonka omistaa PVO-Vesivoima Oy.

Lähes koko kesä on vierähtänyt jokivarressa urakoidessa.

”Olemme aloittaneet työt kesäkuun puolessa välissä ja vielä tässä on tehtävää. Kesän aikana olemme raivanneet patopenkkoja, vesakkoja ja heinikkoja. Myös veneluiskia on kunnostettu”, Maanrakennus K. Kaakko Ky:n yrittäjä Kai Kaakko kertoo.

”Työmme on eräänlaista huolenpitoa. Vaikka lähtökohtana on pitää patoturvallisuus kunnossa, kunnostuksen mukana myös ympäristö muuttuu huomattavasti siistimmäksi.”

Paikalliset maanrakennusyrittäjät ovat vahvasti mukana PVO-Vesivoiman patojen ja ranta-alueiden kunnostuksessa. Jotta vesivoimaloiden käyttö on tehokasta ja turvallista, täytyy patojenkin olla hyvässä kunnossa. Ympäristönhoitotyöt edistävät joen virkistyskäyttöä ja hoitavat maisemaa.

Kaakon perheen yhteistyö PVO-Vesivoiman kanssa on alkanut jo 90-luvun alkupuolella, jolloin Kain isä alkoi tehdä rantojen kunnostustöitä.

Kai Kaakko on työskennellyt PVO-Vesivoiman kanssa yhtäjaksoisesti nyt kymmenen vuotta.

”Meillä on sujunut yhteistyö aina oikein hyvin. PVO-Vesivoima on suurin yhteistyökumppanimme”, Kaakko sanoo.

PVO-Vesivoima on paikallisille yrittäjille tärkeä työllistäjä

Suomen sähköntuotannosta noin viidesosa ja uusiutuvasta sähköstä yli puolet katetaan tällä hetkellä vesivoimalla.

Tiiviillä yhteistyöllä eri toimijoiden välillä on tärkeä merkitys patojen ja muun vesiympäristön hoidossa. Useita hankkeita on toteutettu yhteistyössä paikallisten asukkaiden ja muiden toimijoiden kanssa.

Maanrakennus J. Päkkilä on tehnyt tänä kesänä rannansuojaustöitä Iijoen Pahkakoskella.
Maanrakennus J. Päkkilä on tehnyt tänä kesänä rannansuojaustöitä Iijoen Pahkakoskella.

Mikko Päkkilän yritys Maanrakennus J. Päkkilä Oy on tehnyt PVO-Vesivoiman kanssa urakointia monilla paikkakunnilla ja patoalueilla. Tänä kesänä Päkkilä on tehnyt rannansuojaustöiden viimeistelyä Iin Raasakan alueella ja Pahkakoskella.

Yritys perustettiin vuosituhannen alussa ja yhteistyö PVO-Vesivoiman kanssa alkoi heti.

”Sitä ennen isä oli alkanut tehdä suojaustöitä ja ympäristönhoitotöitä Pohjolan Voiman kanssa jo 80-luvulta asti, ja me jatkoimme hänen jalanjäljillään siitä. PVO-Vesivoima on tällä hetkellä meidän yksi suurimmista yksittäisistä työnantajistamme”, Päkkilä kertoo

Rantojen suojaustöistä on hyötyä virkistyskäytössä

Vuoden 2020 loppuun mennessä PVO-Vesivoima ja paikalliset yrittäjät olivat tehneet rantojen eroosiosuojausta noin 362 kilometrin matkalta ja maisemaraivausta lähes 1000 kilometrin matkalta.

Rannan suojaustöillä on maisemallisesti tärkeä tehtävä virkistyskäyttöä ajatellen. Kun pajukkoa raivataan tasaisin väliajoin, joen ympäristö pysyy siistimmän näköisenä eivätkä rannat kasva umpeen.

”Kyllä kalamiehet viihtyvät siellä, missä pajukkoa ei ole. Suojaustöiden ansiosta asukkaat saavat paremmat ja viihtyisämmät rannat. Asukkailta on tullut palautetta ja he ovat olleet tyytyväisiä”, Mikko Päkkilä kertoo.

Mikko Päkkilä kuvailee PVO-Vesivoimaa luotettavaksi toimijaksi, jonka kanssa on ollut ilo tehdä yhteistyötä jo vuosikymmenien ajan.

”Yhteistyö on sujunut alusta alkaen erittäin hyvin. Meillä on vahva luottamus ja hyvä työympäristö toimia heidän kanssaan. Työt ovat sopivan haastavia mutta erittäin mukavia”, Päkkilä sanoo.

Patojen turvallisuus ja toimivuus on kaikkien yhteinen etu

Säännöllinen ja pitkäjänteinen patojen ympäristönhoitotyö on oleellinen osa vesivoiman kunnossapitoa. Matti Åman vastaa PVO-Vesivoiman patojen kunnossapidosta ja patoturvallisuusasioista.

Työssään Åman tekee tiivistä yhteistyötä eri viranomaisten kanssa. PVO-Vesivoimalla on viranomaisten kanssa suora ja avoin keskusteluyhteys, jonka tarkoituksena taata patojen turvallisuus.

Yksi tärkeä tekijä patoturvallisuuden valvomisessa on vuosittaiset tarkastukset sekä jatkuva seuranta. Pienetkin muutokset tutkitaan ja tehdään tarvittavat korjaustoimenpiteet.

”Patojen kunnossapidossa pitää ottaa huomioon monia asioita. Suomessa patoturvallisuuteen kiinnitetään erittäin hyvin huomiota. Teemme myös kansainvälistä yhteistyötä ja meillä on paras tieto saatavilla koko ajan. Patoturvallisuuden tehtävänä on ehkäistä patovahinkoja. Ennaltaehkäisyn avulla olemme välttäneet Suomessa suuret pato-onnettomuudet”, PVO-Vesivoiman omaisuudenhoidon asiantuntija Åman kertoo.

Viiden vuoden välein Åman käy patoviranomaisten kanssa tarkasti läpi kunkin padon tilanteen. Esimerkiksi viime kesänä Kemin Isohaaran padon määräaikaistarkastuksessa selvisi, että patoon on tullut painaumaa, joka täytyi kunnostaa.

”Kesän aikana siellä on tehty maansiirtoa, soranajoa ja kaivinkonetyötä sekä pensaikkojen raivaamista. Pintoja on korjattu isommin viimeksi 90-luvulla ja tämän kunnostuksen jälkeen päästään taas seuraavat 30 vuotta eteenpäin”, Åman kertoo.

Mitä kaikkea PVO-Vesivoiman tekemiin ympäristönhoitotöihin kuuluu? Lue lisää

 www.pohjolanvoima.fi/vastuullisuus/kalat-ja-vesiluonto/#Ympäristönhoito.

Vesivoima - Pohjolan Voima

Twitter @PVOVesivoima

PVO-VESIVOIMA OY

Pohjolan Voima -konserniin kuuluva PVO-Vesivoima tuottaa sähköä vesivoimalaitoksillaan Iijoella, Kemijoella, Kokemäenjoella ja Tengeliönjoella. Yhtiöllä on kahdeksan omaa ja neljä osakkuusvoimalaitosta, joiden sähkötehosta yhtiön osuus on 449 megawattia. PVO-Vesivoiman sähköntuotanto on keskimäärin 1,7 terawattituntia vuodessa.