Suomen työllisyyspolitiikka on toiminut ja tuloksia voidaan pitää onnistuneina, todetaan työministeriön teettämässä laajassa selvityksessä.
Keskiviikkona julkaistussa selvityksessä arvioidaan EU:n työllisyysstrategian kansallisia vaikutuksia. Suomessa työllisyys on parantunut suurelta osin nopean talouskasvun ansiosta. Kehitystä on tuettu talous- ja tulopolitiikalla.
EU:n työllisyysstrategia, joka hyväksyttiin 1997, ei ole Suomessa tuonut merkittäviä muutoksia jo valittuun linjaan, sillä monet sen sisältämät toimet ja tavoitteet olivat jo käytössä.
Työministeri Tarja Filatov (sd.) arveli kommentissaan, että vastaisuudessa on talous- ja työllisyyspolitiikkaa sovitettava paremmin yhteen. Työllisyysongelmat jäävät pienemmiksi, jos näkyvissä oleviin vaikeuksiin puututaan ajoissa.
Selvitys osoitti, että työhistoria määrää pitkälti sen, miten ihminen työllistyy. Siksi työllistymisongelmiin pitää puuttua varhain, Filatov korosti. Nuorison syrjäytymisen estäminen ja nuorten koulutus on siksi erityisen tärkeää.
Työvoimapoliittiset toimet eivät selvityksen mukaan luo pysyviä työpaikkoja, mutta ne laskevat työttömyyttä ja auttavat niihin osallistuneita ihmisiä selviytymään ja välttämään syrjäytyminen.
Vuonna 2000 tukitoimet vähensivät työttömyyttä noin 4 prosenttiyksikköä. Selvityksessä arvioidaan, että tukityön hyödyt ovat olleet kuluja suuremmat.
Jatkossa on Filatovin mielestä autettava paremmin ihmisiä siirtymään tukityöstä avoimille työmarkkinoille. Rakenteellinen työttömyys kaipaa myös uusia keinoja. Kapeikkoja on siellä, missä talouskasvu ei ole purrut työttömyyteen.
Matalan tuottavuuden aloilla työvoiman tarve on kasvanut vähemmän kuin mitä olisi työnhakijoita tarjolla. Selvityksen mukaan Suomen työmarkkinat ovat verraten joustavat, eikä yrittäjyyteen liittyvä byrokratia ole Suomessa suuri este työpaikkojen luomiselle.