Rikosepäilyt: Haa­pa­jär­ven kär­ki­po­lii­tik­koa epäil­tiin myös tör­keäs­tä vir­ka­ri­kok­ses­ta

Asuntomurrot: Oulussa mur­tau­dut­tiin aamulla oma­ko­ti­ta­loon Kor­ven­ky­läs­sä

Luitko jo tämän: Kem­pe­lees­sä ke­hi­tet­ty deit­ti­so­vel­lus menee suoraan asiaan

Mainos: Jakajaksi Kaleva Mediaan – tutustu ja hae tästä

Pääkirjoitus

Suomen työe­lä­män uu­dis­ta­mi­sen pitkä linja on ollut so­pi­mi­sen tie ja sille pitää pi­kai­ses­ti ha­keu­tua

Laajat poliittiset mielenilmaukset hiljensivät Suomea torstaina ja perjantaina. Lentokoneet jäivät maan kamaralle ja vain yöjunat kulkivat. Kaupat rajoittivat aukioloaikojaan ja päiväkoteja oli kiinni.

Helsinkiin Senaatintorin torstaiseen suurmielenosoitukseen kokoontui poliisin mukaan runsaat kymmenentuhatta ihmistä.

Ay-liike on tosissaan vastustamassa hallituksen työelämään liittyviä uudistuksia. Yhteensä noin 300 000 työntekijää oli mukana työntekijöiden keskusjärjestön SAK:n ja toimihenkilökeskusjärjestön STTK:n poliittisessa lakossa.

Vaikka suurlakosta ei vielä voi puhua, mielenilmaukseen osallistuneiden määrä on historiallisesti katsoen iso. Oman jännitteen lakkoon tuo sen ajoittaminen presidentinvaalien ensimmäisen ja toisen kierroksen väliin. Se politisoi lakkoa entisestään.

Lakolla oli vaikutuksensa kansalaisten ja yritysten arkeen. Elinkeinoelämän keskusliitto EK on laskenut, että torstain ja perjantain mielenilmausten vuoksi kansantaloudelle tulee 360 miljoonan euron menetykset.

Toisaalta ay-liike on laillisin keinoin edistämässä jäsentensä asiaa. Poliittiset lakot ovat Suomessa sallittuja. Länsimaiseen demokratiaan kuuluu kansalaisten oikeus erilaisiin mielenilmauksiin: se erottaa meidät autoritaarisista maista. Eläköön se ero.

SAK:n ja STTK:n järjestämä, hallituksen suunnittelemia työelämän heikennyksiä vastustava Stop Nyt! -mielenosoitus keräsi Helsingin Senaatintorille yli kymmenentuhatta ihmistä.
SAK:n ja STTK:n järjestämä, hallituksen suunnittelemia työelämän heikennyksiä vastustava Stop Nyt! -mielenosoitus keräsi Helsingin Senaatintorille yli kymmenentuhatta ihmistä.
Kuva: Vesa Moilanen / Lehtikuva

Ay-liikkeen toiminta on ymmärrettävä siitäkin näkökulmasta, että hallitus on ajanut työelämäuudistuksiaan jyräävällä tavalla. Ay-liike kokee oikeutetusti, että sitä ei ole riittävästi kuultu.

Hallituksen työlistalla on lukuisia työntekijäpuolelle hankalia uudistuksia. Näitä ovat palkaton ensimmäinen sairaslomapäivä, poliittisten lakkojen rajoittaminen, irtisanomisten helpottaminen, työttömyysturvan leikkaukset ja paikallisen sopimisen laajentaminen.

Ammattiyhdistysliike vastaa nyt selkävoittoa hakevalle hallitukselle yhtä lailla raskaasti. Ongelmana on se, että ay-liike on lähtenyt työtaisteluun ilman selvää näkemystä siitä, miten siitä tullaan ulos.

Hallitus ei voi olennaisesti pakittaa kaavailemistaan uudistuksista. Jos se suostuisi kaikkiin ay-liikkeen vaatimuksiin, se voisi samalla jättää eronpyyntönsä. Työelämän ja sosiaaliturvan uudistukset – joita ay-liike myös vastustaa – ovat hallituksen työlistan ja talouspolitiikan ydintä.

Jotta ay-liike säilyttää omat kasvonsa, joitain kompromisseja hallituksen on tehtävä. Vaikka sitten pieniä.

Suomalaisen yhteiskunnan vahvuus on kautta historian ollut käytännöllisyys ja kyky kompromisseihin. Siinä hengessä työmarkkinoiden umpikujasta on mahdollista päästä nytkin.

Toivottavasti se tapahtuu mahdollisimman pian, että vahingot saataisiin minimoitua jo tapahtuneisiin. Seuraavia iso Teollisuusliiton mielenilmaus on luvassa helmikuun puolivälissä. Saataisiinko jo se vältettyä?