Vastine Erkka Railon Vieras-kolumniin.
Erkka Railo kirjoitti 21.4. Kalevan vieraskynässä, että turvapaikkatilastojen valossa Suomen turvapaikkapolitiikka ei ole kiristynyt. Railon väite ei kuitenkaan pidä paikkaansa.
Kun tarkastellaan Maahanmuuttoviraston kansainvälisen suojelun tilastoja vuosilta 2015 ja 2016, vuonna 2015 turvapaikka myönnettiin noin 60 %:lle ja tammikuussa 2016 noin 72 %:lle ihmisistä. Toukokuussa turvapaikkapolitiikkaan tehtiin useita muutoksia sekä lainsäädännön että Maahanmuuttoviraston maalinjausten tasolla, ja kesäkuussa 2016 turvapaikka myönnettiin enää 23 %:lle. Loppuvuodesta eli syys-joulukuussa myönteisten turvapaikkapäätösten osuus näytti vakiintuvan noin 35 %:n tasolle.
Jos turvapaikkapolitiikan kiristymistä mitataan myönteisten turvapaikkojen osuudella, on selvää, että Suomen turvapaikkapolitiikka on kiristynyt. Muutos on peräti 25 prosenttiyksikköä. Railon kirjoituksessaan esittämät luvut kertovat muuta. Mistä tämä ero johtuu?
Sekä Railon kirjoitus että tämä teksti hyödyntävät Maahanmuuttoviraston kansainvälisen suojelun tilastoja. Tilastot erittelevät paitsi myönteisen ja kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet myös ne tapaukset, joissa turvapaikkahakemus on rauennut tai jätetty tutkimatta.
Hakemuksen raukeaminen tarkoittaa sitä, että turvapaikanhakija on poistunut Suomesta tai kuollut. Hakemus jätetään tutkimatta esimerkiksi silloin, kun hakija on aiemmin hakenut turvapaikkaa toisesta Euroopan Unionin maasta tai hänellä on voimassaoleva oleskelulupa toiseen EU-maahan.
Suomen sisäinen turvapaikkapolitiikka ei varsinaisesti vaikuta näihin tapauksiin. Tästä syystä on olennaista, että turvapaikkapolitiikan mahdollista kiristymistä tarkastellaan nimenomaan myönteisten ja kielteisten turvapaikkapäätösten valossa. Railon tekstissään käyttämät luvut pitävät näiden lisäksi sisällään myös rauenneet ja tutkimatta jätetyt turvapaikkahakemukset.
Tämä on erityisen oleellista, kun katsotaan tammikuun 2016 lukuja. Tammikuussa 2016 tehtiin 432 myönteistä ja 291 kielteistä turvapaikkapäätöstä. Samaan aikaan tutkimatta jätettiin 405 turvapaikkahakemusta ja niitä raukesi peräti 713. Tammikuun osalta rauenneiden ja tutkimatta jätettyjen hakemusten määrä oli niin suuri, että niiden mukaan lukeminen vääristää tilastoja merkittävästi.
Vuoden 2015 syksystä lähtien Suomi on kiristänyt turvapaikanhakijoihin kohdistuvaa lainsaadäntöä. Samaan aikaan turvapaikkapäätöksistä vastaava Maahanmuuttovirasto on kiristänyt linjaansa. Jos turvapaikan myöntämistä tarkastellaan tilastollisesti, Suomen linja ei koskaan viimeisen kymmenen vuoden aikana ole ollut niin tiukka kuin vuonna 2016.
Yhdessä nämä turvapaikkapolitiikan kiristykset asettavat kotiin palautettavat turvapaikanhakijat alttiiksi vaaralle, edesauttavat yhteiskunnan ulkolaidoilla elävien paperittomien joukon muodostumista Suomeen sekä vaarantavat Suomen aseman ihmisoikeuksia kunnioittavana yhteiskuntana.
Erna Bodström on maahanmuutto- ja turvapaikkatutkija Helsingin yliopistossa.