Kukapa keski-ikäinen suomalainen ei olisi katsellut nuoruudessaan Jallun, Kallen ja Raton alastonkuvia erinäisten ulkovessojen seinillä tai vaivihkaa selaillut näitä julkaisuja kioskin lehtihyllyn ääressä.
Moni peräkamarinpoikien sukupolvi on varttunut aikuiseksi Ratto, Jallu tai Kalle kädessä.
Nyt miestenlehtien yli puolivuosisatainen taival suomenkielisinä printtiversioina loppuu, koska tamperelainen Press Masters Oy on hakenut itsensä konkurssiin.
Pölkylle joutuu myös lisensoitu suomenkielinen Hustler. Myynnissä olevat numerot ovat näillä näkymin lehtien viimeisiä, kertoo pesänhoitajana toimiva asianajaja Jussi Laakkonen.
Vessakulttuuri on muuttunut, mutta tikanpojan luonto tietystikään ei. Miestenlehdet kaataa printtimedian heikentynyt tilanne lukijoiden siirtyessä nettiin, mistä samantyyppistä materiaalia saa katsella ilmaiseksi.
Miestenlehti terminä harhaanjohtava
Termi miestenlehti on itse asiassa harhaanjohtava, sillä samoja lehtiä ovat tutkimusten mukaan selailleet lähes yhtä innokkaasti naiset.
Oululainen toiminnanjohtaja-elokuvasihteeri Sauli Pesonen ei lainkaan häpeä tunnustautua miestenlehtien lukijaksi. Hän on jopa kerännyt niitä 1970-luvulta saakka.
– Meille kotiin näitä lehtiä hankittiin ihan avoimesti. Isäni kävi kirjastossa vain kerran eikä hakenut lehtiä kioskilta, mutta hän oli siitä huolimatta himolukija. Äiti osti miestenlehdet ja lainasi kirjaston kirjat.
Vähän ennen 1970-luvun puoliväliä ja sen jälkeen suomalaiset miestenlehtien kustantajat tietoisesti hakivat hyviä kirjoittajia talleihinsa.
– Lehtimiehet Oy:n kustantaja Urpo Lahtinen pyrki tietoisesti laajentamaan ensimmäisenä Jallun lukijakuntaa. Monia julkimoita pyydettiin kirjoittajiksi. Ensimmäinen heistä taisi olla M. A. Numminen, Pesonen kertoo.
Kalleen ovat kirjoittaneet muun muassa Veikko Ennala, Jorma Ojaharju, Oskar Reponen, Martti Innanen ja Junnu Vainio.
"Maailma laajeni lehtien kautta"
Tampereen yliopiston tutkija Laura Saarenmaa väitteli vuonna 2010 mediahistoriasta otsikolla Intiimin äänet. Saarenmaan väitöstutkimuksen rungon muodostivat Tabe Sliooria, Liana Kaarinaa, Laila Kinnusta ja Lenita Airistoa käsittelevät jutut 1960–1970-lukulaisissa ajanvietelehdissä, kuten Jallussa ja Hymyssä.
Sodanjälkeisessä vielä aika sekavassa tilanteessa miestenlehdet olivat Saarenmaan tutkimusten mukaan kanavia, joiden kautta katseltiin, millaista ulkomailla oli.
Kuvamateriaali oli peräisin ulkomailta ja jututkin alussa pitkälti käännöksiä.
– Maailma laajeni lehtien kautta. Suomeen tuli kansainvälinen tuulahdus. Jutuissa kuvattiin urbaania elämää suurissa kaupungeissa, joissa oli muun muassa yökerhoja ja erilainen alkoholipolitiikka. Tätä aihetta Kalle käsitteli usein 1950-luvulla. Ensimmäinen Kalle-lehti ilmestyi vuosina 1950–1956.
– Miestenlehdissä kerrottiin 1950-luvulla sosiaalisista ongelmista, jotka eivät saaneet vielä siinä vaiheessa tilaa muissa lehdissä: muun muassa alkoholipolitiikasta, seksuaalisista suhteista, abortista, sukupuolitaudeista ja homoudesta.
