Kaleva peräänkuuluttaa pääkirjoituksessaan (11.3./Aikapommi tikittää maanteillä) maanteiden peruskorjauksia toteamalla näin syntyvän kilpailukykyä ja säästöjä, mikä on täysin totta.
Ikuisuuskysymys euron jäsenmaana kuuluu: mistä rahat, kun EKP ei anna setelirahoitusta ja QE:t valuvat liikepankkiirien taskuihin?
Ottamalla Suomen markka rinnakkaisvaluutaksi euron rinnalle ja mahdollistamalla veronmaksu markalla voimme rahoittaa sekä tieverkoston peruskorjaukset että uudetkin tiehankkeet, kuten nelostien laajentamisen ja jatkamisen Kemiin.
Lisäksi voimme rahoittaa oman markan avulla muun muassa biotalous- ja uusiutuvan energian hankkeita, perustulokokeiluja sekä turvata sote-, koulutus- ja poliisipalvelut syrjäkylilläkin.
Ensisijaisesti Suomen tulee tavoitella oman valuutan avulla omavaraisuutta ruoan- ja energiantuotannon suhteen, ja toissijaisesti täystyöllisyyttä.
Omavaraisuus ja täystyöllisyys ovat molemmat saavutettavissa, mutta eivät pelkästään euron avulla. Tavoitteen saavuttamiseen tarvitsemme oman valuutan, joko ilman euroa tai sen rinnalla.
Saman voisivat tehdä myös muut euron jäsenmaat, ja siirtyminen kansallisiin rinnakkaisvaluuttoihin ja ECU-2:en olisikin mielestäni järkevin ratkaisu euron kriisiin, kuten muun muassa ajatuspaja Libera kirjassaan ”Euron tulevaisuus – Suomen vaihtoehdot” (2014) esittää.
Suomen markan käyttöönottaminen euron rinnalle on toteutettavissa vaikka heti, ja Suomen sisäinen talous elvytettävissä hyvinkin nopeasti.
Vain tieto, tahto ja mielikuvitus puuttuvat suurimmalta osalta päättäjiämme. Talouden vanhat uusliberalistiset paradigmat ovatkin onneksi kovaa vauhtia murenemassa.
Mutta kuten kvanttifyysikko Max Planck sanoi, ”(talous)tiede etenee yhdet hautajaiset kerrallaan”.
Tuukka Lampela
eduskuntavaaliehdokas (ipu/sit.)
taksin- ja linja-autonkuljettaja
rinnakkaisvaluutta-aktivisti
Oulu