Talouden ja politiikan johto mylläsi yliopistomaailman uusiksi etsiessään Suomelle kestävän kasvun lähdettä perjantaina.
Pääministeri Mari Kiviniemen (kesk.) koolle kutsuma Suomi kestävän kasvun urille -seminaari löysi hieman yllättäen merkittäväksi tulevaisuuden talouskasvun synnyttäjäksi yliopistot. Tieteen täyden hyödyntämisen todettiin kuitenkin vaativan perusteellista uudistamista. Yliopistomaailman on ryhdistäydyttävä -- haahuilun on loputtava ja on ryhdyttävä kilpailemaan, mutta positiivisessa hengessä.
Talouden kasvun ja tuottavuuden vauhdittamista pohtinutta työryhmää vetänyt ministeri Antti Tanskanen nosti jo painossa olevasta ryhmän loppuraportista punaiseksi langaksi paljon puhutun tietoyhteiskunnan. --?Tietoyhteiskunta ei voi onnistua, ellei tiedon ylin taso ole kunnossa, Tanskanen sanoi.
--?Meillä on kohtuullisen paljon keskusteltu tieteen tasosta, mutta yliopistojen toinen tehtävä on opetus. Siitä on keskusteltu paljon vähemmän. Mielestäni pitäisi keskustella myös yliopistoissa annettavan opetuksen tasosta. Pitää vielä erikseen tarkastella, miten opetus yliopistoissa on hoidettu ja missä kunnossa se on.
Massachusetts Institute of Techologyn (MIT) taloustieteen professori Bengt Holmström syytti omaa sukupolveaan vastuun välttämisestä, sillä nuorilta ei ole vaadittu tarpeeksi. --?Siitä, että tulevaisuutemme on nuorten harteilla, puhutaan yllättävän vähän. Meidän täytyy välittää opiskelijoista ja meidän tulee vaatia heiltä. Yliopistomme ongelmiin kuuluu se, että se on liian vähän strukturoitu. Opiskelijat ovat stressaantuneita, kun he eivät oikein tiedä, mitä heiltä oikein odotetaan. Vapautta on liikaa joka suuntaan.
Holmström kertoi, että maineikkaassa MIT:ssa käytetään opetusmenetelmänä paljon kilpailuja -- kuka keksii parhaan tavan ratkaista rajattu, konkreettinen tavoite. Tämä synnyttää valtavan hyviä ideoita.
Teollisuuden tutkimukselle verotukea
Seminaarin keskustelijat olivat yhtä mieltä siitä, että Suomi selviää tulevaisuudessa vain osaamisella, uusien innovaatioiden synnyttämisellä ja tutkimukseen satsaamalla. Holmströmin mielestä innovatiivisuus tosin ymmärretään yleisesti ottaen väärin. Keskeistä ei ole rahan ja vapauden antaminen.
--?Täältä täytyy löytyä ihmisiä, jotka osaavat johtaa konkreettisessa mielessä, asettaa tavoitteita. Se koskee yrityksiä, poliitikkoja, kouluja, koteja.
Hallitusammattilainen Sari Baldauf totesi, että kaikki toimialat ovat eriasteisen nahanluomisen ja uudelleensyntymisen edessä.
--?Suomen kannalta on elintärkeää, että täällä on kansainvälisesti menestyviä teollisuusyrityksiä tekemässä tuotekehitys- ja innovaatiotyötä. Meidän pitäisi ehkä miettiä, miten voisimme verotuksella kannustaa tutkimus- ja kehitystoimintaa. Se tarkoittaa konkreettisten kokeilujen ja riskinottojen lisäämistä erilaisten mietintöjen ja toimenpideohjelmien sijaan ja myös muiden houkuttelemista Suomeen tekemään ja investoimaan, hän huomautti.
SDP:n puheenjohtajan Jutta Urpilaisen mielestä on haastavasta taloudellisesta ajanjaksosta huolimatta uskallettava nähdä askel pidemmälle ja tehdä tulevaisuusinvestointeja. Niihin kuuluu myös liikenne- ja viestintäinfrastruktuuri.
