vastaa kyselyyn: Tuetko työn­te­ki­jä­jär­jes­tö­jen mie­len­il­mauk­sia ja lak­ko­ja?

Liikenne: Testaa Kalevan vi­sal­la, pär­jäi­sit­kö Oulun han­ka­lim­mis­sa ris­teyk­sis­sä

Jääkiekko: Miksei Saku Mäen­alas­ta pääs­tet­ty NHL-lei­ril­le?

Mainos: Tilaa tästä Kaleva Digi 13,90 €/kk

Suomen au­to­teol­li­suu­den joh­to­täh­ti työl­lis­tää huikean määrän ihmisiä ja ro­bot­te­ja

Valmet Automotive on huippuvauhdissa Uudessakaupungissa. Suomalaisilla rakentavat tulevaisuudessa enemmän Mercedes-Benzejä.

A-sarjalaiset ja GLC:t liikkuvat kokoonpanolinjalla sulassa sovussa. Tuotantolinja on jaettu asemiin, joista jokaisella on oma tiiminsä. Tiimin sisällä jokainen osaa useamman työtehtävän, ja työn pitämiseksi
mielekkäänä työtehtäviä saatetaan vaihtaa jopa vuoron aikana. Mercedes-Benzin GLC-mallin valmistus on edellyttänyt tehtaalta jättimäisiä panostuksia. GLC:n korinosien hitsausta
varten hankittiin yli 300 teollisuusrobottia.
A-sarjalaiset ja GLC:t liikkuvat kokoonpanolinjalla sulassa sovussa.
A-sarjalaiset ja GLC:t liikkuvat kokoonpanolinjalla sulassa sovussa.
Kuva: Toni Lindström
-

Tämä juttu on Auto Bildin tuottamaa sisältöä.

Valmet Automotive on huippuvauhdissa Uudessakaupungissa. 

Uudenkaupungin autoteh­taalla on tekemisen mei­ninki. Lähes silmänkan­tamattomiin jatkuvissa tehdashalleissa on täyttä. Hurinaa, hyörinää, hitsauksen käryä, kopis­telua ja nakuttelua riittää. Joissakin tuotantotiloissa tohinaa tulee liik­kuvista robottikäsistä, toisissa taas touhuavista ihmisistä.

Valmet Automotiven tehdas Uu­dessakaupungissa yhdistää huippu­nykyaikaista robotiikkaa ja inhi­millistä otetta – täällä on Suomen suurin uusien teollisuusrobottien keskittymä.

Samalla autotehtaan vaikutus on ympäröivälle kaupungille samanlai­nen, kuin mitä tehtailla oli ympäris­tölleen vanhoina aikoina. Autoteh­das tarjoaa hurjasti töitä lähiseudun ihmisille ja antaa syyn muuttaa paikkakunnalle kauempaakin. Vain ympäristöön leviävä ”rahan haju” puuttuu: autotehdas toimii siististi ilman jättimäisiä päästöjä.

Hienoa historiaa

Uudenkaupungin autotehdas on eh­tinyt olla monivaiheisessa histori­assaan sekä ylpeys että murhe. Vuo­desta 1969 alkaen toiminut tehdas oli ensimmäiset kymmenen vuot­taan vain Saab-tehdas. Sitten siitä tuli sopimusvalmistaja myös muille merkeille, ja tämä toimintatapa on jatkunut.

Mukana olivat 80-luvun alkuvuo­sina Talbotit ja 90-luvulla muun muassa Opel Calibrat ja Lada Sa­marat. Porsche oli pitkäaikainen asiakas 90-luvun lopulta uuden vuosituhannen puolelle – aluk­si Boxstereilla ja sittemmin myös Cayman-mallin kokoonpanolla.

Tuotantomäärät ja siten myös työtekijöiden määrät ovat vaihdel­leen rajusti. Erityisen vaikeaa oli 2010-luvun alussa, kun Porschen valmistus päättyi. Saab oli poistu­nut Uudestakaupungista jo kymme­nen vuotta aiemmin. Nyt tuotan­nossa ei ollut yhtään volyymimallia. Pieninä erinä hetken aikaa valmis­tetut sähkökäyttöiset Garia-golfau­tot, Th!nk City ja Fisker Karma eivät paljoa lohduttaneet.

Valmet Automotive on kokoon­panotehtaan lisäksi myös autoalan suunnittelutoimisto. Sitä puolta ovat raivanneet jo vuosikymmeniä sitten tehdyt lukuisat Saab-proto­tyypit sekä erityisesti Saabin avo­mallien kehitys ja valmistus.

Uusi nousu

Kovin osaaminen onkin jo pitkään löytynyt avoautojen kattoraken­teiden suunnittelusta. Sitä vahvis­tettiin entisestään vuonna 2010 ostamalla saksalaisen Karmannin kattoliiketoiminta. Asiakkaik­si tuli komealta kalskahtavia ni­miä Bentleystä Lamborghininiin ja BMW:stä Mercedes-Benziin.

Mercedeksen kohdalla tätä kaut­ta muodostuneista suhteista oli il­meistä hyötyä. Uudessakaupungissa oli hiljaiset hallit ja osaavaa väkeä lomautettuna, kun saksalaisvalmis­taja tarvitsi A-sarjalleen lisää tuo­tantokapasiteettia.

Kuilun partaalla ollut Val­met Automotive pelastui, kun  Mercedes-Benzin A-sarjan tuotan­to pyöräytettiin käyntiin syksyllä 2013. Sen jälkeen Uudenkaupungin autotehtaan tarina on ollut taas voittokulkua.

Vuonna 2015 tehdas teki kaikki­en aikojen tuotantoennätyksensä, noin 70 000 autoa. Sinä vuonna au­totehtaan viennin arvo ylitti jo koko Suomen elektroniikkateollisuuden viennin arvon.

Isot taustakuviot

Kuten elämässä muutenkin, myös autoteollisuudessa menestys seuraa menestystä. Tämän vuoden tammi­kuussa Valmet Automotive Oy sai uuden omistajan, kun valtio-omis­teisen Suomen Teollisuussijoituk­sen ja vuorineuvos Ilpo Kokkilan sijoitusyhtiön Pontoksen oheen kol­manneksi osakkaaksi tuli kiinalai­nen akkuyhtiö CATL.

Maailman kolmanneksi suurim­man sähköautojen akkuvalmista­jan tulo omistajaksi ja strategisek­si kumppaniksi tarkoittaa varmasti jonkinlaista sähköistymistä. Jääm­me odottamaan Uudestakaupungis­ta sähköautouutisia...

Heti perään helmikuun alussa Valmet Automotive osti Semcon-yhtiön autoteollisuuden suun­nittelupalvelutoiminnat Saksas­ta ja testaustoiminnan Espanjasta. Mukana tuli 800 autoteollisuuden osaajaa saksalaisten valmistajien lähipiiristä.

– Voisi sanoa, että 20 vuotta oli etsitty tällaista yritystä, jonka olisi voinut ostaa. Tämän kaupan jälkeen ei olla enää kovin kaukana siitä, että talon sisällä voisi suunnitella auton alusta alkaen, kommentoi Semcon-kauppaa Valmet Automotiven vies­tintäpäällikkö Mikael Mäki.

Eri asia on, olisiko sellaiselle tar­vetta. Autoteollisuudessa toimitaan valtavana alihankkijoiden verkos­tona. Kovana kokoonpanijana – ja Semcon-kaupan jälkeen myös huip­pusuunnittelijana – tunnettu Val­met Automotive sijaitsee tässä ver­kostossa hyvinkin keskellä.

– Tärkeintä ovat tätä kautta tule­vat suhteet autonvalmistajiin. Nyt meillä on lähes kaikki saksalaiset autonvalmistajat suunnittelupuo­len asiakkaina.

Myös AMG-Mersuja

Hyvin sujuneen A-sarjan kokoon­panon myötä Mercedes-Benz halu­si sopia uusikaupunkilaisten kanssa myös GLC-katumaasturin tuotan­nosta. Tämän vuoden helmikuusta alkaen Uudenkaupungin tuotanto­linja on pukannut ulos molempia malleja.

Uudessakaupungissa tehdään kaikkia A-sarjan etuvetomalleja. GLC:stä tehdään kaikkia ”peruskori­sia” malleja – eli myös GLC:n lataus­hybridi- ja AMG-malleja rullaa maa­ilmalle Suomesta. Vain GLC Coupé -malleja ei tehdä Suomessa, sillä sen kori on erilainen.

Mercedes-Benzin GLC-mallin valmistus on edellyttänyt tehtaalta jättimäisiä panostuksia. GLC:n korinosien hitsausta varten hankittiin yli 300 teollisuusrobottia.
Mercedes-Benzin GLC-mallin valmistus on edellyttänyt tehtaalta jättimäisiä panostuksia. GLC:n korinosien hitsausta varten hankittiin yli 300 teollisuusrobottia.

A-sarjalaiset ja GLC:t liikkuvat tuotantolinjalla sulassa sovussa. A-sarjaa tehdään toistaiseksi jonkin verran enemmän, sillä GLC:n tuo­tanto on vasta nousuvaiheessa.

Autoja menee eri puolelle maa­ilmaa: linjalla liikkuu oikeanpuo­leisella ohjauksella varustettuja A-sarjalaisia ja jenkkimallisilla etu­valoumpioilla varustettuja GLC-malleja. Päämies on kuitenkin kiel­tänyt tehdasta kommentoimasta autojen jakautumista maailmalle.

Suomalaisille oikeita Suomi-autoja

Se mukava asia sentään myönne­tään, että Suomeen ostetut autot tu­levat Uudenkaupungin tuotannosta, jos täällä vain kyseistä malliversiota valmistetaan. Suomeen päätyvät au­tot myös jäävät heti Suomen kama­ralle, eli ne eivät enää nykyään käy Saksassa tuontikunnostamossa, ku­ten A-sarjalaiset tekivät vielä jokin aikaa sitten.

Uudessakaupungissa tehtyjä au­toja ei erota mitenkään muissa teh­taissa tehdyistä A- ja GLC-malleista. Tarkoitus on, että laatu, varustelu ja pienimmätkin yksityiskohdat ovat samanlaisia riippumatta siitä, mis­sä auto on valmistettu. Vain B-pila­rissa ovenraossa olevassa valmistus­tarrassa lukee Made in Finland tai Made in Germany.

Samanlaisuus tulee osittain jo sii­tä, että Mercedes-Benz oli päättänyt Uudenkaupungin alihankkijat jo valmiiksi. Valmet Automotiven teh­täväksi jäi järjestää logistiikan toi­mivuus alihankkijoiden kanssa ja oman tuotantonsa järjestäminen.

Kaikki osat tulevat siis Uuteen­kaupunkiin muualta, eli se on sel­keästi kokoonpanotehdas. Myös ko­rien osat tulevat valmiina palasina, jotka hitsataan yhteen ja maalataan. Valmistettavalla autolla menee suunnilleen yksi päivä hitsaamossa, toinen päivä maalaamossa ja kol­mas päivä loppukokoonpanossa.

Autotehtaan Sankarit

GLC:n valmistus on tehtaalle jätti­mäinen panostus. Sen korinosien hitsausta varten hankittiin 316 uut­ta teollisuusrobottia kahden heh­taarin halliin. Määrän kerrotaan olevan yli puolet Suomeen parin vii­me vuoden aikana hankituista teol­lisuusroboteista. A-sarjan tekoon hankittiin aikoinaan jo 200 robottia.

Vielä robottejakin enemmän tehtaalle on hankittu ihmisiä. GLC:n myötä tehtaalle on palkat­tu/tullaan palkkaamaan yhteen­sä 1 800 uutta työntekijää. Tämän vuoden lopulla tehtaalla on tar­koitus olla 3 700 työntekijää – sil­loin se on työntekijämäärältään Suomen suurin tehdas.

Tuotantolinja on jaettu asemiin, joista jokaisella on oma tiiminsä. Tiimin sisällä jokainen osaa useamman työtehtävän, ja työn pitämiseksi mielekkäänä työtehtäviä saatetaan vaihtaa jopa vuoron aikana.
Tuotantolinja on jaettu asemiin, joista jokaisella on oma tiiminsä. Tiimin sisällä jokainen osaa useamman työtehtävän, ja työn pitämiseksi mielekkäänä työtehtäviä saatetaan vaihtaa jopa vuoron aikana.

Poikkeuksellisen suuri rekrytoita­vien määrä aiheuttaa autotehtaalle haasteita. Niiden pienentämiseksi Valmet Automotive on brändännyt rekrytoinnit Autotehtaan Sankarit -teeman alle ja tuonut rekrytoin­teihin uusia, nykyaikaisia ulottu­vuuksia.

Sähköiset kanavat luovat rek­rytointiin tunnetta ja mielikuvia sekä tarjoavat hakijoille monipuo­lista tietoa autotehtaan työtehtävis­tä, tuotteista ja elämisestä Uudessa­kaupungissa.

Harvinaista on myös se, että mi­tään erityistä etukäteiskoulutusta ei tarvita. Riittää, kun on tottunut tekemään töitä käsillään. Valmet Automotive järjestää uusille työnte­kijöille neljä viikon koulutuksen, ja sen jälkeen he ovat valmiita auto­tehdastyöhön.

Kolmeen vuoroon

Tuotantolinja on jaettu asemiin, joista jokaisella on oma tiiminsä. Tiimin sisällä jokainen osaa use­amman työtehtävän. Töi­tä voidaan vaihdella, jolloin hommasta ei tule tylsää, ja myös työasennot vaihtuvat. Uudenkau­pungin autotehtaalla on toimittu tiimeissä jo 70-luvulta alkaen.

Takavuosina tehtaalla käyneet muistelevat sen olleen nykyistä sa­vuisempi ja pölyisempi. Nyt tehdas on selvästi nykyaikaisempi ja klii­nimpi – pieni haju sekä tekemisen kilke ja pauke ovat sentään läsnä. Melu ei kuitenkaan ole mahdoton­ta, ja useimmat tehtävät hoituvat il­man kuulosuojaimia.

Lisäksi Valmet Automotive tun­tuu pärjäävän Mercedeksen sisäi­sessä hierarkiassakin aika hyvin. Tehdas sai viime vuonna Mercedes- Benz Carsin parhaan kumppanin pystin, ja sille on tullut myös lukui­sia pienempiä kunniamainintoja hyvästä työstä.

Made in Uusikaupunki

Maaliskuun loppupuolella auto­tehtaalta tuli taas hyviä uutisia: Valmet Automotive tulee valmis­tamaan myös Mercedes-Benzin tulevia kompaktiluokan autoja, eli ilmeisesti ainakin nykyisen A-sar­jan seuraajaa. Se tarkoittaa töitä myös moniksi vuosiksi eteenpäin. Mercedes selvästi luottaa Uuden­kaupungin ”Mercedes-tehtaan” tekijöihin.

Käsin tehtävä loppukokoonpano ei sekään ole Valmet Automotiven kannalta huono asia – se tarkoittaa joustavuutta, jolloin voidaan tehdä monenlaisia autoja yhtä aikaa, jos vaikka asiakkaat vaihtuvat.

Lisäksi premium-merkkien au­tot valmistetaan nykyään aina vain tilauksesta, ja niihin halu­taan yksilöllisiä varusteluita. Ih­minen on koneita parempi tällai­sissa autojen välillä tapahtuvissa varustelumuutoksissa. Siksi myös Saksassa on joissakin pidemmäl­le automatisoiduissa tehtaissa siirrytty osin takaisin käsityöhön. Näin siis myös Valmet Automotive tuhansine työntekijöineen on hy­vin tässä ajassa.

Made in Uusikaupunki on jo kä­site, joka kertoo suomalaisesta au­toteollisuuden osaamisesta.

Tilaa Auto Bild täältä!

Kalevan digitilaajana voit tutustua Auto Bildin lehtiin uudessa eKalevassa!