Tämä juttu on Auto Bildin tuottamaa sisältöä.
Valmet Automotive on huippuvauhdissa Uudessakaupungissa.
Uudenkaupungin autotehtaalla on tekemisen meininki. Lähes silmänkantamattomiin jatkuvissa tehdashalleissa on täyttä. Hurinaa, hyörinää, hitsauksen käryä, kopistelua ja nakuttelua riittää. Joissakin tuotantotiloissa tohinaa tulee liikkuvista robottikäsistä, toisissa taas touhuavista ihmisistä.
Valmet Automotiven tehdas Uudessakaupungissa yhdistää huippunykyaikaista robotiikkaa ja inhimillistä otetta – täällä on Suomen suurin uusien teollisuusrobottien keskittymä.
Samalla autotehtaan vaikutus on ympäröivälle kaupungille samanlainen, kuin mitä tehtailla oli ympäristölleen vanhoina aikoina. Autotehdas tarjoaa hurjasti töitä lähiseudun ihmisille ja antaa syyn muuttaa paikkakunnalle kauempaakin. Vain ympäristöön leviävä ”rahan haju” puuttuu: autotehdas toimii siististi ilman jättimäisiä päästöjä.
Hienoa historiaa
Uudenkaupungin autotehdas on ehtinyt olla monivaiheisessa historiassaan sekä ylpeys että murhe. Vuodesta 1969 alkaen toiminut tehdas oli ensimmäiset kymmenen vuottaan vain Saab-tehdas. Sitten siitä tuli sopimusvalmistaja myös muille merkeille, ja tämä toimintatapa on jatkunut.
Mukana olivat 80-luvun alkuvuosina Talbotit ja 90-luvulla muun muassa Opel Calibrat ja Lada Samarat. Porsche oli pitkäaikainen asiakas 90-luvun lopulta uuden vuosituhannen puolelle – aluksi Boxstereilla ja sittemmin myös Cayman-mallin kokoonpanolla.
Tuotantomäärät ja siten myös työtekijöiden määrät ovat vaihdelleen rajusti. Erityisen vaikeaa oli 2010-luvun alussa, kun Porschen valmistus päättyi. Saab oli poistunut Uudestakaupungista jo kymmenen vuotta aiemmin. Nyt tuotannossa ei ollut yhtään volyymimallia. Pieninä erinä hetken aikaa valmistetut sähkökäyttöiset Garia-golfautot, Th!nk City ja Fisker Karma eivät paljoa lohduttaneet.
Valmet Automotive on kokoonpanotehtaan lisäksi myös autoalan suunnittelutoimisto. Sitä puolta ovat raivanneet jo vuosikymmeniä sitten tehdyt lukuisat Saab-prototyypit sekä erityisesti Saabin avomallien kehitys ja valmistus.
Uusi nousu
Kovin osaaminen onkin jo pitkään löytynyt avoautojen kattorakenteiden suunnittelusta. Sitä vahvistettiin entisestään vuonna 2010 ostamalla saksalaisen Karmannin kattoliiketoiminta. Asiakkaiksi tuli komealta kalskahtavia nimiä Bentleystä Lamborghininiin ja BMW:stä Mercedes-Benziin.
Mercedeksen kohdalla tätä kautta muodostuneista suhteista oli ilmeistä hyötyä. Uudessakaupungissa oli hiljaiset hallit ja osaavaa väkeä lomautettuna, kun saksalaisvalmistaja tarvitsi A-sarjalleen lisää tuotantokapasiteettia.
Kuilun partaalla ollut Valmet Automotive pelastui, kun Mercedes-Benzin A-sarjan tuotanto pyöräytettiin käyntiin syksyllä 2013. Sen jälkeen Uudenkaupungin autotehtaan tarina on ollut taas voittokulkua.
Vuonna 2015 tehdas teki kaikkien aikojen tuotantoennätyksensä, noin 70 000 autoa. Sinä vuonna autotehtaan viennin arvo ylitti jo koko Suomen elektroniikkateollisuuden viennin arvon.
Isot taustakuviot
Kuten elämässä muutenkin, myös autoteollisuudessa menestys seuraa menestystä. Tämän vuoden tammikuussa Valmet Automotive Oy sai uuden omistajan, kun valtio-omisteisen Suomen Teollisuussijoituksen ja vuorineuvos Ilpo Kokkilan sijoitusyhtiön Pontoksen oheen kolmanneksi osakkaaksi tuli kiinalainen akkuyhtiö CATL.
Maailman kolmanneksi suurimman sähköautojen akkuvalmistajan tulo omistajaksi ja strategiseksi kumppaniksi tarkoittaa varmasti jonkinlaista sähköistymistä. Jäämme odottamaan Uudestakaupungista sähköautouutisia...
Heti perään helmikuun alussa Valmet Automotive osti Semcon-yhtiön autoteollisuuden suunnittelupalvelutoiminnat Saksasta ja testaustoiminnan Espanjasta. Mukana tuli 800 autoteollisuuden osaajaa saksalaisten valmistajien lähipiiristä.
– Voisi sanoa, että 20 vuotta oli etsitty tällaista yritystä, jonka olisi voinut ostaa. Tämän kaupan jälkeen ei olla enää kovin kaukana siitä, että talon sisällä voisi suunnitella auton alusta alkaen, kommentoi Semcon-kauppaa Valmet Automotiven viestintäpäällikkö Mikael Mäki.
Eri asia on, olisiko sellaiselle tarvetta. Autoteollisuudessa toimitaan valtavana alihankkijoiden verkostona. Kovana kokoonpanijana – ja Semcon-kaupan jälkeen myös huippusuunnittelijana – tunnettu Valmet Automotive sijaitsee tässä verkostossa hyvinkin keskellä.
– Tärkeintä ovat tätä kautta tulevat suhteet autonvalmistajiin. Nyt meillä on lähes kaikki saksalaiset autonvalmistajat suunnittelupuolen asiakkaina.
Myös AMG-Mersuja
Hyvin sujuneen A-sarjan kokoonpanon myötä Mercedes-Benz halusi sopia uusikaupunkilaisten kanssa myös GLC-katumaasturin tuotannosta. Tämän vuoden helmikuusta alkaen Uudenkaupungin tuotantolinja on pukannut ulos molempia malleja.
Uudessakaupungissa tehdään kaikkia A-sarjan etuvetomalleja. GLC:stä tehdään kaikkia ”peruskorisia” malleja – eli myös GLC:n lataushybridi- ja AMG-malleja rullaa maailmalle Suomesta. Vain GLC Coupé -malleja ei tehdä Suomessa, sillä sen kori on erilainen.
A-sarjalaiset ja GLC:t liikkuvat tuotantolinjalla sulassa sovussa. A-sarjaa tehdään toistaiseksi jonkin verran enemmän, sillä GLC:n tuotanto on vasta nousuvaiheessa.
Autoja menee eri puolelle maailmaa: linjalla liikkuu oikeanpuoleisella ohjauksella varustettuja A-sarjalaisia ja jenkkimallisilla etuvaloumpioilla varustettuja GLC-malleja. Päämies on kuitenkin kieltänyt tehdasta kommentoimasta autojen jakautumista maailmalle.
Suomalaisille oikeita Suomi-autoja
Se mukava asia sentään myönnetään, että Suomeen ostetut autot tulevat Uudenkaupungin tuotannosta, jos täällä vain kyseistä malliversiota valmistetaan. Suomeen päätyvät autot myös jäävät heti Suomen kamaralle, eli ne eivät enää nykyään käy Saksassa tuontikunnostamossa, kuten A-sarjalaiset tekivät vielä jokin aikaa sitten.
Uudessakaupungissa tehtyjä autoja ei erota mitenkään muissa tehtaissa tehdyistä A- ja GLC-malleista. Tarkoitus on, että laatu, varustelu ja pienimmätkin yksityiskohdat ovat samanlaisia riippumatta siitä, missä auto on valmistettu. Vain B-pilarissa ovenraossa olevassa valmistustarrassa lukee Made in Finland tai Made in Germany.
Samanlaisuus tulee osittain jo siitä, että Mercedes-Benz oli päättänyt Uudenkaupungin alihankkijat jo valmiiksi. Valmet Automotiven tehtäväksi jäi järjestää logistiikan toimivuus alihankkijoiden kanssa ja oman tuotantonsa järjestäminen.
Kaikki osat tulevat siis Uuteenkaupunkiin muualta, eli se on selkeästi kokoonpanotehdas. Myös korien osat tulevat valmiina palasina, jotka hitsataan yhteen ja maalataan. Valmistettavalla autolla menee suunnilleen yksi päivä hitsaamossa, toinen päivä maalaamossa ja kolmas päivä loppukokoonpanossa.
Autotehtaan Sankarit
GLC:n valmistus on tehtaalle jättimäinen panostus. Sen korinosien hitsausta varten hankittiin 316 uutta teollisuusrobottia kahden hehtaarin halliin. Määrän kerrotaan olevan yli puolet Suomeen parin viime vuoden aikana hankituista teollisuusroboteista. A-sarjan tekoon hankittiin aikoinaan jo 200 robottia.
Vielä robottejakin enemmän tehtaalle on hankittu ihmisiä. GLC:n myötä tehtaalle on palkattu/tullaan palkkaamaan yhteensä 1 800 uutta työntekijää. Tämän vuoden lopulla tehtaalla on tarkoitus olla 3 700 työntekijää – silloin se on työntekijämäärältään Suomen suurin tehdas.
Poikkeuksellisen suuri rekrytoitavien määrä aiheuttaa autotehtaalle haasteita. Niiden pienentämiseksi Valmet Automotive on brändännyt rekrytoinnit Autotehtaan Sankarit -teeman alle ja tuonut rekrytointeihin uusia, nykyaikaisia ulottuvuuksia.
Sähköiset kanavat luovat rekrytointiin tunnetta ja mielikuvia sekä tarjoavat hakijoille monipuolista tietoa autotehtaan työtehtävistä, tuotteista ja elämisestä Uudessakaupungissa.
Harvinaista on myös se, että mitään erityistä etukäteiskoulutusta ei tarvita. Riittää, kun on tottunut tekemään töitä käsillään. Valmet Automotive järjestää uusille työntekijöille neljä viikon koulutuksen, ja sen jälkeen he ovat valmiita autotehdastyöhön.
Kolmeen vuoroon
Tuotantolinja on jaettu asemiin, joista jokaisella on oma tiiminsä. Tiimin sisällä jokainen osaa useamman työtehtävän. Töitä voidaan vaihdella, jolloin hommasta ei tule tylsää, ja myös työasennot vaihtuvat. Uudenkaupungin autotehtaalla on toimittu tiimeissä jo 70-luvulta alkaen.
Takavuosina tehtaalla käyneet muistelevat sen olleen nykyistä savuisempi ja pölyisempi. Nyt tehdas on selvästi nykyaikaisempi ja kliinimpi – pieni haju sekä tekemisen kilke ja pauke ovat sentään läsnä. Melu ei kuitenkaan ole mahdotonta, ja useimmat tehtävät hoituvat ilman kuulosuojaimia.
Lisäksi Valmet Automotive tuntuu pärjäävän Mercedeksen sisäisessä hierarkiassakin aika hyvin. Tehdas sai viime vuonna Mercedes- Benz Carsin parhaan kumppanin pystin, ja sille on tullut myös lukuisia pienempiä kunniamainintoja hyvästä työstä.
Made in Uusikaupunki
Maaliskuun loppupuolella autotehtaalta tuli taas hyviä uutisia: Valmet Automotive tulee valmistamaan myös Mercedes-Benzin tulevia kompaktiluokan autoja, eli ilmeisesti ainakin nykyisen A-sarjan seuraajaa. Se tarkoittaa töitä myös moniksi vuosiksi eteenpäin. Mercedes selvästi luottaa Uudenkaupungin ”Mercedes-tehtaan” tekijöihin.
Käsin tehtävä loppukokoonpano ei sekään ole Valmet Automotiven kannalta huono asia – se tarkoittaa joustavuutta, jolloin voidaan tehdä monenlaisia autoja yhtä aikaa, jos vaikka asiakkaat vaihtuvat.
Lisäksi premium-merkkien autot valmistetaan nykyään aina vain tilauksesta, ja niihin halutaan yksilöllisiä varusteluita. Ihminen on koneita parempi tällaisissa autojen välillä tapahtuvissa varustelumuutoksissa. Siksi myös Saksassa on joissakin pidemmälle automatisoiduissa tehtaissa siirrytty osin takaisin käsityöhön. Näin siis myös Valmet Automotive tuhansine työntekijöineen on hyvin tässä ajassa.
Made in Uusikaupunki on jo käsite, joka kertoo suomalaisesta autoteollisuuden osaamisesta.
Kalevan digitilaajana voit tutustua Auto Bildin lehtiin uudessa eKalevassa!