Suomalaisuus ja eettinen kuluttaminen ovat tiistaina julkistetun asennetutkimuksen mukaan nousevia arvoja suomalaisten keskuudessa.
Ajattelun voi odottaa kuvastuvan myös ensi vuoden eduskuntavaaleissa, arvioi MDC RISC Internationalin toimitusjohtaja Ilkka Halava.
"Vastuun kantaminen, yhteisestä hyvästä huolehtiminen ja eettinen kuluttaminen ovat nousussa. Ihmettelisin, jos eivät nämä teemat näy myös vaaleissa", Halava sanoi.
Hän arvioi, että kehityssuunta jatkuu vielä parin lähivuoden aikana. Syrjäytymässä olevia arvoja ovat individualismi ja nautinnon hakeminen.
Eettinen kuluttaminen näkyy myös, siinä että ”lompakolla äänestäminen” lisääntyy. Joka kuudes vastaaja sanoi jossakin vaiheessa boikotoineensa jotakin tuotetta. Yhtä moni sanoi yrittävänsä vaikuttaa myös lähipiirinsä kulutustottumuksiin.
RISC Monitor-tutkimuksessa haastateltiin 2 500:aa ihmistä viime vuoden loka-marraskuussa. Tuolloin syyskuun terrori-iskut olivat varsin tuoreessa muistissa, mutta siirtyminen käteisen euron käyttöön vasta edessäpäin.
Tutkimuksessa suomalaiset on jaettu nelikenttään sen mukaan, miten he suhtautuvat muutokseen, perinteisiin, vastuuseen ja nautintoon.
Muutokselle myönteiset, vastuunkantajat ja pienemmässä määrin nautiskelijat viitoittavat tietä, jota muu kansa myöhemmin seuraa.
Suomalaisuuden arvostaminen ei merkitse sitä, että Suomi kääntyisi sisäänpäin tai torjuisi kaikkia ulkoisia vaikutteita.
Suomi on päinvastoin avoimempi ulkomaisille vaikutteille kuin suuret eurooppalaiset maat ja selvästi avoimempi kuin Yhdysvallat, joka kääntyi entistä enemmän sisäänpäin viime syksyn terrori-iskujen jälkeen.
Suomalaisista suurempaa avoimuutta ulkomaisille vaikutteille kannatti lähes 80 prosenttia, eurooppalaisista 73 prosenttia ja amerikkalaisista noin 58 prosenttia.
Muotien mukana vaihtelee myös se, mistä alueista ollaan kiinnostuneita ja mitkä nähdään sellaisina, joista suomalaisilla on opittavaa. Viime vuosina eurooppalaisuuden kiinnostavuus on noussut, samoin Japanin ja Kiinan.
Ruotsi ei ole suosiossa – 28,9 prosenttia vastanneista oli vakaasti sitä mieltä, ettei suomalaisilla ole yhtään mitään opittavaa länsinaapurilta.
Vielä epäsuositumpi oli Venäjä, josta käytännössä kukaan ei halunnut esikuvaa.
Halavan mukaan nähtävissä on myös antiamerikkalaisuuden viriäminen. Niiden osuus, joiden mielestä Yhdysvalloista ei ole Suomessa mitään opittavaa, oli lähes puolet. Vain Venäjä oli Yhdysvaltoja epäsuositumpi.
Suomalaiset ovat myös yhä vakuuttuneempia, että suomalaiset tuotteet ovat parempia kuin ulkomaiset. Samaa mieltä olevien osuus on vuodesta 1999 tähän vuoteen noussut 75,3 prosentista 81,4 prosenttiin.
Ulkomaalaisuus ja ulkomaiset nimet eivät ole mikään vetonaula. Vastaajista 83,1 prosenttia halusi, että suomalaisten tuotteiden nimet olisivat suomenkielisiä.
Vastanneista 40 prosenttia oli sitä mieltä, että kaupoissa on ulkomaisia tuotteita liikaakin. Tarkat luvut ovat liikesalaisuuksia, mutta Halavan mukaan suomalaisten tuotteiden kasvava kannatus alkaa näkyä myös myyntiluvuissa.